- Ohjeet ja vinkit
- Lammikot
- Akvaarioiden hoito
- Kasviesittelyt
- Akvaariokalojen esittely ja hoito
- Altaan leveys 30cm - 50cm
- Altaan leveys 60cm - 75cm
- Altaan leveys 80cm - 90cm
- Altaan leveys 100cm - 150cm
- Avainkirjoahven
- Haarniskamonni
- Harlekiininuoliainen
- Kaksipilkkutetra
- Kirsikkatetra
- Kongontetra
- Kultapyrstösateenkaarikala
- Kuparimonninen
- Kärsänuoliainen
- Lehtikala
- Levänuoliainen
- Loistobarbi
- Makean veden kampelat
- Miekkapyrstö
- Pikkulehtikala
- Pilkkuantennimonni
- Punaeväsateenkaarikala
- Punapääbarbi
- Rantahaarniskamonni
- Rusokirjoahven
- Saksipyrstö
- Seittiharhapleko
- Sinihuuliahven
- Täplätapparakala
- Topaasipleko, L 200
- Sinisateenkaarikala
- Turkoosiseeprakala
- Tulipuikkokala
- Tulipyrstö
- Tähtitapparakala
- Vannekirjoahven
- Keltarihmakala
- Viivakirjoahven
- Altaan leveys yli 150 cm
- Akvaarion selkärangattomat
- Tietoa terraarioharrastuksesta
- Terraarioeläinten esittely ja hoito
Täplätapparakala
Täplätapparakala (Gasteropelecus maculatus) on Keski- ja Etelä-Amerikan rajaseudulta kotoisin oleva, erikoisen muotoinen ja rauhallinen akvaariokala. Laji kuvattiin tieteellisesti jo vuonna 1879.
Täplätapparakalan ruumis on tapparakaloille tyypilliseen tapaan sivuilta litistynyt ja vatsapuolelta voimakkaasti kupera. Pää ja kyljet ovat pääasiassa hopeanvärisiä, ja tummareunaiset suomut muodostavat kauniin verkkokuvion. Laji viettää lähes kaiken aikansa veden pinnan tuntumassa, joten sen hoito poikkeaa hieman monien muiden akvaariokalojen hoidosta.
| Laji | Täplätapparakala (Gasteropelecus maculatus) |
| Englanninkielinen nimi | Spotted hatchetfish |
| Alkuperä | Keski- ja Etelä-Amerikka: Panama ja Kolumbia |
| Koko | Noin 9 cm |
| Lämpötila | 22–28 °C |
| pH | 6,0–7,5 |
| Veden kovuus | 4–12 °dGH |
| Akvaarion minimikoko | Pituus vähintään 100 cm (noin 150 l) |
| Luonne | Rauhallinen, hieman arka parvikala |
| Ryhmäkoko | Vähintään 6 yksilöä, mieluiten enemmän |
| Ruokinta | Eläinravintoa suosiva pintaruokailija |
| Lisääntyminen | Mädinsirottelija, kasvatus haastavaa |
Alkuperä ja vesiolosuhteet
Täplätapparakalan luonnollinen esiintymisalue ulottuu Keski-Amerikan itäisestä Panamasta Etelä-Amerikan läntiseen Kolumbiaan. Lajia tavataan jokien ja purojen hitaammin virtaavissa osissa sekä suojaisissa, kasvillisuutta sisältävissä vesissä.
Täplätapparakala viihtyy erityisesti alueilla, joilla veden pinnalla tai sen tuntumassa on kasvillisuutta. Kasvit tarjoavat suojaa ja turvallisia oleskelupaikkoja.
Akvaariossa sopiva lämpötila on 22–28 °C, pH 6,0–7,5 ja kokonaiskovuus noin 4–12 °dGH. Vedenlaadun tulee pysyä tasaisena, ja säännölliset vedenvaihdot ovat tärkeä osa hoitoa.
Akvaarion koko ja sisustus
Täplätapparakala voi kasvaa noin 9 senttimetrin pituiseksi. Pienelle ryhmälle suositellaan vähintään noin 100 cm pitkää, tilavuudeltaan noin 150 litran akvaariota. Suurempi akvaario tarjoaa enemmän tilaa kalojen liikkumiselle.
Täplätapparakalat viettävät lähes kaiken aikansa veden pinnan tuntumassa. Siksi akvaarion pinta-ala ja pinnan läheisyydessä oleva vapaa uintitila ovat erityisen tärkeitä.
Akvaarioon kannattaa sijoittaa pintakasveja tai pintaan asti ulottuvaa kasvillisuutta, joiden lomassa kalat voivat oleskella suojassa. Pohjan ja keskiosan voi sisustaa melko vapaasti esimerkiksi kasveilla ja juurakoilla.
Akvaario on peitettävä huolellisesti. Täplätapparakalat ovat taitavia hyppääjiä, ja säikähtäessään ne voivat hypätä ulos vedestä. Myös kannen läpiviennit ja muut aukot on syytä sulkea niin, etteivät kalat pääse niiden kautta ulos.
Parvikäyttäytyminen ja sopivat allaskaverit
Täplätapparakala on rauhallinen ja seurallinen parvikala. Sitä tulisi pitää vähintään kuuden yksilön ryhmässä, mutta suurempi parvi tarjoaa kaloille enemmän turvaa.
Laji voi olla hieman arka, erityisesti jos akvaariossa on vähän suojapaikkoja tai sen seurana on hyvin vilkkaita ja suurikokoisia kaloja. Pintakasvillisuus ja lajitoverien seura auttavat kaloja tuntemaan olonsa turvallisemmaksi.
Täplätapparakala sopii seura-akvaarioon muiden pienten ja rauhallisten kalojen kanssa. Sopivia allaskavereita ovat erityisesti lajit, jotka liikkuvat pääasiassa akvaarion keski- ja pohjakerroksissa eivätkä kilpaile voimakkaasti pintaruokailijoiden kanssa.
Sukupuolierot
Täplätapparakalan sukupuolten erottaminen toisistaan on vaikeaa. Naaraat ovat usein hieman pyöreämpivatsaisia ja täyteläisempiä kuin koiraat, erityisesti kutuvalmiina.
Koiraiden ja naaraiden väliset ulkoiset erot ovat kuitenkin vähäisiä, eikä sukupuolta aina voida luotettavasti määrittää pelkän ulkonäön perusteella.
Ruokinta
Täplätapparakala on erikoistunut syömään veden pinnalta. Luonnossa sen ravintoon kuuluu muun muassa hyönteisiä, hyönteistoukkia, pieniä äyriäisiä ja muita selkärangattomia.
Akvaariossa tärkeintä on tarjota ravintoa, joka kelluu veden pinnalla riittävän pitkään. Sopivia vaihtoehtoja ovat esimerkiksi laadukkaat kelluvat hiutaleruoat, pakastekuivatut hyönteiset ja muut pienikokoiset eläinperäiset ruoat.
Ruokavaliota kannattaa täydentää pienillä elävillä ravintoeläimillä, kuten banaanikärpäsillä ja muilla sopivankokoisilla hyönteisillä.
Pelkästään pohjalle vajoava ruoka ei sovellu täplätapparakalan pääasialliseksi ravinnoksi. Ruokinnassa on varmistettava, että kalat saavat riittävästi ravintoa suoraan veden pinnalta.
Lisääntyminen
Täplätapparakalan lisääntyminen kotiakvaariossa on haastavaa, mutta mahdollista. Onnistuneista kudusta on raportoitu myös seura-akvaarioissa, mutta poikasten kasvatusta varten suositellaan erillistä kutu- ja kasvatusakvaariota.
Kasvatusyrityksissä voidaan käyttää vähintään noin 50 litran erillistä akvaariota, jossa on pehmeää, hieman hapanta vettä. Sopiviksi tavoitearvoiksi voidaan valita noin 25 °C:n lämpötila ja pH 5,5–6,5. Hillitty valaistus sekä runsas pintakasvillisuus tarjoavat kaloille suojaisia kutupaikkoja.
Ennen kutua aikuisia kaloja ruokitaan monipuolisesti esimerkiksi elävillä ja pakastetuilla pienillä selkärangattomilla. Kuturyhmässä voi olla useita koiraita ja naaraita.
Tapparakalat eivät huolehdi mädistään tai poikasistaan. Mahdollisen kudun jälkeen aikuiset kannattaa siirtää pois kasvatusakvaariosta, jotta ne eivät pääse syömään mätiä.
Poikasten kasvattaminen edellyttää hyvää vedenlaatua ja aluksi erittäin pienikokoista ravintoa. Lisääntymisen yksityiskohtaiset olosuhteet ja poikasten kehitysaika voivat vaihdella, ja juuri täplätapparakalasta on saatavilla melko vähän luotettavia viljelykuvauksia.
Täplätapparakalan hoito videolla
Katso myös videomme, jossa esittelemme täplätapparakalan, sen käyttäytymisen, ruokinnan, lisääntymisen ja sopivat akvaario-olosuhteet.