- Ohjeet ja vinkit
- Lammikot
- Akvaarioiden hoito
- Kasviesittelyt
- Akvaariokalojen esittely ja hoito
- Altaan leveys 30cm - 50cm
- Altaan leveys 60cm - 75cm
- Altaan leveys 80cm - 90cm
- Altaan leveys 100cm - 150cm
- Avainkirjoahven
- Haarniskamonni
- Harlekiininuoliainen
- Helmirihmakala
- Kaksipilkkutetra
- Keltabarbi
- Kimalaispallokala
- Kirsikkatetra
- Kongontetra
- Kultapyrstösateenkaarikala
- Kuparimonninen
- Kärsänuoliainen
- Käärmekala
- Lehtikala
- Leväbarbi
- Levänuoliainen
- Lippulehtikala
- Loistobarbi
- Makean veden kampelat
- Miekkapyrstö
- Panssarimonni
- Paratiisikala
- Pikkulehtikala
- Pilkkuantennimonni
- Punaeväsateenkaarikala
- Punapääbarbi
- Perhoskala
- Pusukala
- Rantahaarniskamonni
- Rusoimubarbi
- Rusokirjoahven
- Saksipyrstö
- Sateenkaariahven
- Seeprakirjoahven
- Seittiharhapleko
- Sinihuuliahven
- Sinikirjoahven
- Sinileukakirjoahven
- Sinirihmakala
- Topaasipleko, L 200
- Täplätapparakala
- Sinisateenkaarikala
- Turkoosiseeprakala
- Tulipuikkokala
- Tulipyrstö
- Tähtitapparakala
- Vannekirjoahven
- Keltarihmakala
- Viivakirjoahven
- Altaan leveys yli 150 cm
- Akvaarion selkärangattomat
- Tietoa terraarioharrastuksesta
- Terraarioeläinten esittely ja hoito
Rusoimubarbi
Rusoimubarbi on aktiivinen ja seurallinen virtavesien pohjakala, joka tunnetaan myös nimellä doctor fish.
Tämä kivien ja muiden pintojen levä- ja pieneliökasvustoa laiduntava kala tarvitsee viileähkön, hyvin hapetetun akvaarion sekä runsaasti tilaa liikkumiseen.
Perustiedot
Nopea yhteenveto hoito-olosuhteista ja koosta.
| Laji | Rusoimubarbi (Garra rufa) |
|---|---|
| Ennen | Discognathus rufus |
| Alkuperä | Länsi-Aasia ja Lähi-itä |
| Koko | Noin 12–14 cm |
| Lämpötila | 14–20 °C, tilapäisesti korkeampikin |
| pH | 6,0–8,0 |
| Veden kovuus | GH 1–15 |
| Akvaarion minimikoko | Suositus vähintään 150 cm pitkä akvaario |
| Luonne | Vilkas, pääosin rauhallinen; ryhmän sisällä arvojärjestys |
| Sosiaalisuus | Ryhmässä; suureen akvaarioon suositus noin 10 yksilöä |
| Hoitotaso | Kohtalainen, vaatii viileää ja hyvin hapetettua vettä |
| Ravinto | Levä- ja pieneliökasvusto, monipuolinen kaikkiruokainen |
| Lisääntyminen | Mädin sirottelija, ei poikastenhoitoa |
Rusoimubarbi (Garra rufa)
Rusoimubarbi on särkikalojen heimoon kuuluva virtavesien pohjakala, jonka luontainen levinneisyysalue ulottuu Lähi-idän ja Länsi-Aasian jokivesistöihin. Sitä tavataan muun muassa Turkissa, Syyriassa ja Tigris–Eufratin vesistöalueella.
Rusoimubarbin vartalo on pitkänomainen ja virtaviivainen. Sen väritys vaihtelee ruskehtavasta harmaan ja oliivinvihreän sävyihin. Suu sijaitsee pään alapinnalla, ja sen rakenne auttaa kalaa laiduntamaan kivien ja muiden vedenalaisten pintojen kasvustoa.
Laji tunnetaan maailmalla erityisesti nimellä doctor fish, sillä sitä on käytetty ihonhoitopalveluissa. Akvaarioharrastuksessa se on kuitenkin ennen kaikkea aktiivinen ja kiinnostavasti käyttäytyvä virtavesikala.
Luonne ja käyttäytyminen
Rusoimubarbi on vilkas pohjakala, joka liikkuu aktiivisesti kivien ja muiden pintojen läheisyydessä. Se käyttää paljon aikaa ravinnon etsimiseen ja ympäristön tutkimiseen. Luonnossa laji voi muodostaa väljiä ryhmiä. Akvaariossa yksilöiden välille syntyy arvojärjestys, ja kalat voivat ajoittain ajaa toisiaan takaa. Yksin pidetty rusoimubarbi voi puolestaan kohdistaa häirintää muihin samantapaisiin pohjakaloihin. Ryhmässä pitäminen on siksi suositeltavaa. Suureen akvaarioon voidaan suunnitella esimerkiksi noin kymmenen yksilön ryhmä, kunhan kaikille on riittävästi tilaa. Kyse ei kuitenkaan ole tiiviisti yhdessä uivasta parvikalasta.
Alkuperä ja vesiolosuhteet
Rusoimubarbia tavataan Lähi-idän ja Länsi-Aasian joissa, puroissa ja muissa vesistöissä. Se viihtyy erityisesti kivikkoisilla alueilla, joilla virtaus pitää veden puhtaana ja hapekkaana. Laji ei ole varsinainen trooppisen lämpimän veden kala. Akvaariossa sille sopii parhaiten viileähkö vesi, eikä erillistä lämmitintä yleensä tarvita, jos huonelämpötila pysyy sopivana.
- Lämpötila mieluiten 14–20 °C
- pH 6,0–8,0
- Veden kokonaiskovuus GH 1–15
- Voimakas hapetus ja hyvä vedenkierto
- Säännölliset vedenvaihdot ja mahdollisimman puhdas vesi
Rusoimubarbi voi sietää tilapäisesti lämpimämpää vettä, mutta jatkuvasti korkea lämpötila lisää hapensaannin merkitystä ja voi kuormittaa kalaa. Pitkäaikaiseen hoitoon kannattaa valita viileähkö, hyvin hapetettu akvaario.
Akvaarion koko ja sisustus
Rusoimubarbi tarvitsee paljon liikkumatilaa. Suositus on vähintään 150 cm pitkä akvaario, etenkin suuremmalle ryhmälle. Pohjapinta-ala on tärkeä, sillä kalat liikkuvat aktiivisesti pohjan ja kivien tuntumassa. Luonnonmukaiseen sisustukseen sopivat pyöreäpintaiset kivet, sora, hiekka ja juurakot. Suuret sileät kivet ovat erityisen hyödyllisiä, koska niiden pinnalle kehittyy levää ja muuta pieneliökasvustoa, jota kalat laiduntavat.
Suodatus kannattaa mitoittaa tehokkaaksi. Virtausta voidaan lisätä erillisellä kiertovesipumpulla, mutta akvaarioon on hyvä järjestää myös rauhallisempia lepopaikkoja.
Kasveista sopivat erityisesti tukevat, virtauksessa viihtyvät lajit. Riittävä valaistus auttaa ylläpitämään kivien pinnalle muodostuvaa luonnollista kasvustoa.
Akvaarion tulee olla biologisesti kypsä ennen kalojen lisäämistä. Rusoimubarbi tarvitsee vakaat vesiolosuhteet, eikä vastaperustettu akvaario tarjoa sille vielä kunnollista luonnollista laidunnettavaa. Akvaario kannattaa myös peittää huolellisesti, sillä rusoimubarbi voi hypätä ja liikkua yllättävän taitavasti lasipintoja pitkin.
Ruokinta
Rusoimubarbi laiduntaa luonnossa kivien ja muiden pintojen levä- ja pieneliökasvustoa. Tämä kasvusto sisältää levien lisäksi bakteereita, muita mikro-organismeja ja pieniä selkärangattomia. Laji ei siis ole pelkästään levänsyöjä, eikä sen ruokintaa voi jättää akvaarion leväkasvuston varaan. Sopivaa ravintoa ovat esimerkiksi laadukkaat uppoavat pohjakalojen ruoat, spirulinaa sisältävät kasvipitoiset ruoat sekä pakastetut hyönteistoukat, artemia ja muut pienet selkärangattomat. Ruokavaliota voi täydentää ajoittain esimerkiksi kesäkurpitsalla tai kevyesti ryöpätyllä pinaatilla. Monipuolinen ruokinta tukee kalojen kasvua ja hyvinvointia.
Sopivat akvaariokumppanit
Rusoimubarbi sopii parhaiten muiden viileähkössä, virtaavassa ja hyvin hapetetussa vedessä viihtyvien kalojen seuraan. Mahdollisia seuralaisia ovat esimerkiksi sopivissa lämpötiloissa viihtyvät aktiiviset särkikalat. Seuralaisia valittaessa on huomioitava erityisesti lämpötilavaatimukset, sillä monet tavalliset trooppiset akvaariokalat tarvitsevat rusoimubarbille liian lämmintä vettä. Muiden pohjalla laiduntavien kalojen kanssa voi esiintyä kilpailua tilasta ja ravinnosta. Riittävä akvaarion koko, useat ruokintapaikat ja runsaat suojapaikat vähentävät ristiriitoja.
Sukupuolierot
Sukukypsät naaraat ovat yleensä koiraita pyöreämpivatsaisia, erityisesti kutuvalmiina. Suurille koiraille voi kehittyä pään ja kuonon alueelle pieniä, karheita kutunystyjä. Nuorten yksilöiden sukupuolta on usein vaikea erottaa varmasti.
Lisääntyminen
Rusoimubarbi on mädin sirottelija. Luonnossa kutu liittyy vuodenaikojen ja ympäristöolosuhteiden vaihteluun. Mäti lasketaan kivikkoiselle tai soraiselle alustalle, eivätkä vanhemmat huolehdi munista tai poikasista. Lajia kasvatetaan kaupallisesti, mutta viljelyssä käytetään myös hormonikäsittelyjä. Tavallisessa kotiakvaariossa lisääntyminen ei ole yleistä, eikä sille ole vakiintunutta helppoa kotikasvatusmenetelmää.
Miksi rusoimubarbia kutsutaan doctor fish -kalaksi?
Rusoimubarbi tunnetaan maailmalla nimellä doctor fish, koska sitä on käytetty ihonhoitopalveluissa, joissa kalat näykkivät ihon pinnalta irtoavaa ainesta. Tämä käyttäytyminen liittyy kalan luontaiseen tapaan laiduntaa erilaisia pintoja. Sen varsinainen ravinto luonnossa koostuu kuitenkin levistä, pieneliöistä ja muusta vedenalaisesta kasvustosta. Ihonhoitokäyttö ei tarkoita, että kalalla olisi erityisiä lääkinnällisiä ominaisuuksia. Lisäksi tällaisiin palveluihin liittyy hygienia- ja eläinten hyvinvointikysymyksiä. Akvaarioharrastuksessa rusoimubarbi on kiinnostavimmillaan, kun sille tarjotaan mahdollisuus luonnolliseen laiduntamiseen, aktiiviseen liikkumiseen ja ryhmäkäyttäytymiseen.