- Ohjeet ja vinkit
- Lammikot
- Akvaarioiden hoito
- Kasviesittelyt
- Akvaariokalojen esittely ja hoito
- Altaan leveys 30cm - 50cm
- Altaan leveys 60cm - 75cm
- Hunajarihmakala
- Imunuoliaislaji "sininen seepra"
- Intiaaninsulka
- Juovaperhosnuoliainen
- Kardinaalitetra
- Kerritetra
- Kiilakylki
- Kyhmybanjomonni
- Kääpiörihmakala
- Kääpiötapparakala
- Lyyrakääpiöahven
- Maatiaspartamonni
- Miljoonakala
- Musta-aavetetra
- Mustaneontetra
- Platy
- Pumpulipallopleko
- Punalyhtytetra
- Punainen noitamonni
- Punapäätetra
- Punasuppusuu
- Rusokiilakylki
- Ruusutetra
- Ruusuaavetetra
- Selkäuimarimonni
- Suklaarihmakala
- Tummapiikkisilmä
- Täplätapparakala
- Täpläviiripyrstö
- Töyhtökääpiöahven
- Altaan leveys 80cm - 90cm
- Altaan leveys 100cm - 150cm
- Altaan leveys yli 150 cm
- Akvaarion selkärangattomat
- Tietoa terraarioharrastuksesta
- Terraarioeläinten esittely ja hoito
Intiaaninsulka
Intiaaninsulka on pieni, rauhallinen ja melko vaatimaton parvikala, joka sopii hyvin monenlaisiin seura-akvaarioihin. Se on hyvä valinta niin aloittelevalle kuin kokeneemmallekin harrastajalle.
Perustiedot
Nopea yhteenveto hoito-olosuhteista ja koosta
| Laji | Intiaaninsulka (Pristella maxillaris) |
| Koko | Noin 4,5 cm |
| Lämpötila | 22–28 °C |
| pH | 6,0–7,5 |
| Veden kovuus | 2–20 dH |
| Akvaarion minimikoko | Pohjamitat vähintään 60 × 30 cm |
| Luonne | Rauhallinen parvikala |
| Hoitotaso | Helppo |
| Lisääntyminen | Mädinsirottelija |
Intiaaninsulka, Pristella maxillaris
Luonne ja käyttäytyminen
Intiaaninsulka on rauhallinen parvikala, joka viihtyy parhaiten vähintään noin kymmenen yksilön ryhmässä. Parvessa kalat ovat aktiivisempia ja käyttäytyvät luonnollisemmin.
Laji sopii hyvin seura-akvaarioon monien muiden lajien kanssa. Erityisen luonteva yhdistelmä syntyy muiden Etelä-Amerikasta kotoisin olevien kalojen kanssa, mutta myös monet rasborat, barbit, nuoliaiset ja labyrinttikalat voivat sopia samaan altaaseen.
Alkuperä ja vesiolosuhteet
Luonnossa intiaaninsulan levinneisyysalue kattaa Venezuelan, Guyanan, Surinamen, Ranskan Guayanan ja Pohjois-Brasilian rannikkovedet. Kuivan kauden aikana se elää kirkasvetisissä puroissa ja sivujoissa, mutta siirtyy sateiden aikana tulva-alueille kutemaan.
Akvaariossa laji viihtyy lämpötilassa 22–28 °C ja pH-alueella 6,0–7,5. Veden kovuuden suhteen laji on melko sopeutuvainen ja sietää arvoja välillä 2–20 dH.
Mikäli lisääntymistä halutaan edistää, voidaan jäljitellä tulvakautta pehmentämällä ja hieman happamoittamalla vettä.
Akvaarion koko ja sisustus
Intiaaninsulalle sopivan akvaarion pohjamittojen tulisi olla vähintään noin 60 × 30 cm. Laji viihtyy akvaariossa, jossa on sekä runsaasti kasvillisuutta että avointa uimatilaa.
Tumma pohjamateriaali ja kasvit korostavat lajin värejä. Samalla on tärkeää jättää tilaa vapaalle uinnille.
Sukupuolierot
Täysikasvuiset naaraat ovat yleensä koiraita suurempia ja pyöreämpiä. Koiraat jäävät usein hieman sirommiksi.
Ruokinta
Intiaaninsulka on mikropeto, eli se syö luonnossa pääasiassa pieniä selkärangattomia. Akvaariossa se on helppo ruokittava ja hyväksyy hyvin laadukkaat hiutale- ja raeruoat.
Lisäksi sille kannattaa tarjota pieniä eläviä ja pakastettuja ravintoeläimiä, kuten vesikirppuja ja artemiaa. Monipuolinen ruokinta tukee kalojen hyvinvointia ja värejä.
Lisääntyminen
Intiaaninsulka on mädinsirottelija ja voi lisääntyä myös kotialtaassa, mutta varmempi tapa on käyttää erillistä kutuakvaariota.
Kutualtaan kooksi riittää esimerkiksi noin 45 × 25 cm pohja. Suodatukseen sopii ilmapumppusuodatin ja valaistus voi olla hämärä. Altaaseen kannattaa lisätä jaavansammalta tai muuta hienolehtistä kasvillisuutta.
Kutualtaaseen voidaan laittaa esimerkiksi kolme naarasta ja kolme koirasta. Aikuiset kalat poistetaan kutemisen jälkeen, sillä ne syövät munat. Munat kuoriutuvat noin vuorokaudessa ja poikaset lähtevät uimaan 3–4 päivän kuluttua.
Poikasia ruokitaan likoeläimillä ja muilla hyvin pienillä ravintokohteilla.