- Ohjeet ja vinkit
- Lammikot
- Akvaarioiden hoito
- Kasviesittelyt
- Kasvisukujen esittelyt
- Kasvien lajikohtaiset esittelyt
- Brasilian kääpiöruoho
- Helmiruoho
- Hentonauharuoho
- Jaavansammal
- Jättivesimiekka
- Jättivesitähdikki
- Kellustyräkki
- Konnanputki
- Kääpiökeihäslehti
- Luhtarusolehti
- Papukaijalehti “pink”
- Pikkuapilasaniainen
- Poimupatsuli
- Pyörölehti
- Rasvalehti
- Riippasammal
- Ruskomelalehti
- Suikerolehti
- Suippomelalehti
- Sulkavesitähdikki
- Sulkaärviä
- Pikkuluikka
- Tiikerilumme
- Vesitähdikki “Araguaia”
- Vesivehka
- Muut ohjeet kasveista
- Akvaariokalojen esittely ja hoito
- Akvaarion selkärangattomat
- Tietoa terraarioharrastuksesta
- Terraarioeläinten esittely ja hoito
Jättivesimiekka

Jättivesimiekka eli jättimiekka on näyttävä, suurikokoinen akvaariokasvi. Sen leveät vihreät lehdet muodostavat rehevän ruusukkeen, joka sopii erityisesti tilavan akvaarion taka-alalle.
Helppohoitoinen jättivesimiekka sopii aloittelijallekin. Varaa sille riittävästi kasvutilaa ja huolehdi etenkin juurten ravinteiden saannista.
Perustiedot
| Suomenkieliset nimet | Jättivesimiekka, jättimiekka Vanha nimi: jättiläismiekkakasvi |
|---|---|
| Tieteellinen nimi | Aquarius grisebachii Kaupassa: Echinodorus grisebachii ’Bleherae’ Aiemmin myös: Echinodorus bleherae, usein kirjoitettuna Echinodorus bleheri |
| Alkuperä | Kaupassa tunnettu Bleherae-muoto: Etelä-Amerikka |
| Vaikeusaste | Helppo |
| Korkeus | Tavallisesti noin 20–50 cm; suuret yksilöt voivat kasvaa tätä korkeammiksi |
| Kasvunopeus | Nopea hyvissä olosuhteissa |
| Valontarve | Kohtalainen; pärjää vähäisemmässäkin valossa |
| Hiilidioksidilisä | Hyödyllinen, ei välttämätön |
| Sijoituspaikka | Taka-ala; suuressa akvaariossa myös keskiala |
| Kasvutapa | Pohjaan istutettava ruusukekasvi, jolla on vahva juuristo |
| Lannoitus | Ravinteikas kasvualusta tai säännöllinen pohjalannoitus; tarvittaessa myös nestemäinen kasviravinne |
| Lisääminen | Kukintovanaan muodostuvista tytärkasveista |
Jättivesimiekka, jättimiekka vai jättiläismiekkakasvi?
Samaa tuttua akvaariokasvia on myyty nimillä jättivesimiekka, jättimiekka ja jättiläismiekkakasvi. Myös tieteelliset nimet ovat muuttuneet, joten kasvin voi löytää eri nimillä tuotekorteilta, videoista ja vanhemmista hoito-ohjeista.
Lajin nykyinen hyväksytty nimi on Aquarius grisebachii. Akvaariokaupassa tästä kasvista käytetään edelleen yleisesti nimeä Echinodorus grisebachii ’Bleherae’. Vanhemmissa lähteissä esiintyvät myös nimet Echinodorus bleherae ja Echinodorus bleheri.
Istuttaminen ja sijoittaminen
Jättivesimiekka sopii tilavan akvaarion taka-alalle tai suuren altaan keskialan katseenvangitsijaksi. Varaa sille tilaa myös leveyssuunnassa, sillä aikuisen kasvin lehdet voivat peittää laajan alueen.
Poista ruukku ja juurten ympärillä oleva kivivilla varovasti ennen istuttamista. Jos ruukussa on useita erillisiä taimia, ne voi erottaa omiksi kasveikseen.
Istuta juuret pohjamateriaaliin ja jätä lehtiruusukkeen tyvi pohjan pinnalle. Ravinteikas kasvualusta tukee kasvua. Kasvia voi kasvattaa myös hiekassa tai sorassa, kun juurten ravinteiden saannista huolehditaan pohjalannoitteilla.
Valaistus ja hiilidioksidi
Kohtalainen valaistus sopii jättivesimiekalle hyvin. Se pärjää myös vähäisemmässä valossa, mutta kasvu riippuu valon lisäksi ravinteiden saannista ja muista olosuhteista.
Hiilidioksidilisä voi edistää kasvua, mutta ei ole välttämätön. Jättivesimiekka sopii myös akvaarioon, jossa hiilidioksidia ei lisätä.
Suuret lehdet varjostavat helposti muita kasveja. Huomioi tämä erityisesti silloin, kun kasvin lähelle istutetaan matalia tai runsaasti valoa tarvitsevia lajeja.
Lannoitus ja kasvuston hoito
Jättivesimiekalla on vahva juuristo, ja juurten ravinteiden saanti on tärkeää. Käytä ravinteikasta kasvualustaa tai lisää pohjalannoitteita juurten läheisyyteen valmisteen käyttöohjeen mukaan. Nestemäinen kasviravinne voi täydentää lannoitusta koko akvaarion tarpeiden mukaan.
Poista vanhat, vaurioituneet tai liikaa varjostavat lehdet kokonaisina lehtiruodin tyveltä. Kasvustoa hoidetaan poistamalla yksittäisiä lehtiä, jolloin kasvin luonnollinen ruusukemainen muoto säilyy.
Uuden kasvin sopeutuminen akvaarioon
Vesimiekkoja kasvatetaan myyntiin usein vedenpinnan yläpuolella. Tällöin niiden lehdet voivat näyttää erilaisilta kuin akvaariossa veden alla muodostuvat lehdet.
Istutuksen jälkeen osa vanhoista lehdistä voi heikentyä kasvin sopeutuessa vedenalaiseen kasvuun. Poista huonokuntoiset lehdet ja seuraa uusien lehtien kehittymistä.
Lisääminen
Jättivesimiekka voi muodostaa kukintovanaan pieniä tytärkasveja. Taimen voi irrottaa ja istuttaa omalle paikalleen, kun sille on kehittynyt lehtiä ja kunnolliset juuret.
Jättivesimiekka videolla
Kasvit ja hoitotarvikkeet akvaarioosi
Tutustu jättivesimiekan eli jättimiekan saatavuuteen ja eri myyntimuotoihin. Löydät verkkokaupastamme myös ravinteet, hiilidioksidilannoituksen ja valaisimet kasvien kasvun tueksi.