Kerritetra

Kerritetra on kaunis ja rauhallinen parvikala, joka tuo akvaarioon hienostunutta väriä ja luonnollista liikettä. Se on suosittu valinta seura-akvaarioon etenkin Etelä-Amerikan lajien kanssa.

Perustiedot

Nopea yhteenveto hoito-olosuhteista

Laji Kerritetra (Inpaichthys kerri)
Koko Noin 4 cm
Lämpötila 24–27 °C
pH 5,5–7,0
Veden kovuus Alle 10 dH
Akvaarion minimikoko Leveys vähintään 60 cm (noin 70 L)
Luonne Rauhallinen parvikala
Hoitotaso Helppo–kohtalainen

Luonne ja käyttäytyminen

Kerritetra on rauhallinen ja sopuisa laji, joka viihtyy parhaiten vähintään kymmenen yksilön parvessa. Suuremmassa parvessa kalat käyttäytyvät luonnollisemmin ja niiden värit korostuvat paremmin.

Se soveltuu hyvin seura-akvaarioon ja tulee toimeen monien muiden rauhallisten lajien kanssa.

Alkuperä ja elinympäristö

Laji on kotoisin Etelä-Amerikasta, erityisesti Brasilian Aripuanã-joen ja Madeira-joen alueelta. Luonnossa se elää hitaasti virtaavissa, metsäisissä sivujoissa, joissa vesi on usein tummaa humusaineiden vuoksi.

Akvaariossa olosuhteita voi parantaa lisäämällä esimerkiksi catappan lehtiä tai turveuutetta, jotka jäljittelevät luonnollista ympäristöä.

Akvaarion sisustus

Kerritetra ei ole erityisen vaativa sisustuksen suhteen. Se viihtyy sekä luonnonmukaisessa, vähäkasvisessa akvaariossa että runsaasti istutetussa altaassa.

Runsas kasvillisuus tuo kalojen värit paremmin esiin ja tekee niiden käytöksestä rohkeampaa.

Ruokinta

Kerritetra on kaikkiruokainen ja hyväksyy hyvin erilaiset valmisruoat, kuten hiutaleet ja pienet pelletit.

Ruokavaliota kannattaa täydentää pienillä selkärangattomilla, kuten surviaisilla, tubifeksilla ja artemialla. Monipuolinen ruokinta tukee kalojen hyvinvointia ja värien kirkkautta.

Yhteensopivuus

Kerritetra sopii hyvin muiden Etelä-Amerikan lajien kanssa, kuten muiden pienten tetrojen, kääpiökirjoahventen sekä rauhallisten pohjakalojen, kuten monnisten ja nuolimonnien kanssa.

Se tulee toimeen myös pienten rihmakalojen, rasboroiden ja rauhallisten barbilajien kanssa.

Sukupuolierot

Koiraat ovat yleensä hoikempia ja väritykseltään voimakkaampia kuin naaraat. Koiraiden rasvaevä on sinertävä, kun taas naarailla se on punertava.

Lisääntyminen

Lisääntyminen onnistuu parhaiten erillisessä kutualtaassa, jossa valaistus on himmeä ja pohjalla on esimerkiksi jaavansammalta tai kutumoppi.

Emokalat syövät mädin, joten ne tulee poistaa heti kudun jälkeen. Munat kuoriutuvat noin 1–2 päivässä ja poikaset alkavat uida muutaman päivän kuluttua.

Poikasille sopii aluksi hyvin pieni ravinto, kuten likoeläimet.

Kaikki tarvikkeet ja ruoat akvaariokaloille
Tarvitsetko sopivat ruoat tai lisäaineet humusvesiolosuhteisiin? Tutustu valikoimaamme tai kysy neuvoa – autamme mielellämme!