Topaasipleko, L 200
Topaasipleko on näyttävä ja arvostettu plekolaji, joka tunnetaan kirkkaanvihreästä värityksestään ja vaaleista täplistään. Se soveltuu parhaiten kookkaisiin ja hyvin hoidettuihin akvaarioihin, joissa veden laatu ja hapetus ovat kunnossa.
Perustiedot
Nopea yhteenveto hoito-olosuhteista
Topaasipleko, Hemiancistrus subviridis, L200
Mikä on L-numero?
L-numerojärjestelmä on alun perin Saksassa kehitetty tapa tunnistaa imumonneja (Loricariidae-heimo), joilla ei ole ollut selkeää tieteellistä nimeä.
Topaasiplekon L-numero on L200, ja se on edelleen laajasti käytössä, vaikka lajilla on myös virallinen tieteellinen nimi.
Alkuperä ja elinympäristö
Topaasipleko on kotoisin Etelä-Amerikasta Orinoco-joen alueelta Kolumbiasta ja Venezuelasta. Se elää nopeasti virtaavissa, happirikkaissa vesissä, joissa se hakeutuu kivikkojen ja rakenteiden suojaan. Akvaariossa tämä tarkoittaa hyvää veden laatua, riittävää virtausta ja korkeaa happipitoisuutta. Tehokas suodatus ja tarvittaessa lisähapetus tukevat kalan hyvinvointia.
Luonne ja käyttäytyminen
Topaasipleko on pääosin rauhallinen, mutta voi olla reviiritietoinen etenkin aikuisena. Useamman yksilön pitäminen samassa altaassa vaatii runsaasti tilaa ja piilopaikkoja. Oikeissa olosuhteissa laji tulee toimeen muiden samankokoisten ja rauhallisten kalojen kanssa.
Akvaario ja sisustus
Akvaarioon tulee rakentaa runsaasti piilopaikkoja kivistä, juurakoista ja luolista. Juurakot tarjoavat myös ruoansulatukselle hyödyllistä kuitua, vaikka niiden merkitys ei ole yhtä suuri kuin joillakin muilla plekosuvuilla. Suuremmat yksilöt voivat irrottaa pohjaan istutettuja kasveja, joten kasvivalinnoissa kannattaa suosia juurakoihin kiinnitettäviä lajeja, kuten keihäslehtiä ja jaavansaniaista.
Vesiolosuhteet
Topaasipleko viihtyy lämpötilassa 22–25 °C ja pH:n ollessa 6,5–7,5. Veden tulee olla pehmeää ja hyvin hapekasta. Säännölliset vedenvaihdot ovat erityisen tärkeitä, sillä laji ei siedä heikkoa vedenlaatua.
Ruokinta
Topaasipleko on kaikkiruokainen. Sille sopivat uppoavat tabletit ja muut pohjaruoat sekä tuoreet kasvikset, kuten kesäkurpitsa, kurkku ja pinaatti. Ruokavaliota tulee täydentää eläinperäisellä ravinnolla, kuten pakaste- ja elävillä selkärangattomilla. Laji syö myös esimerkiksi katkarapuja ja simpukoita.
Yhteensopivuus
Laji sopii parhaiten kookkaiden tai keskikokoisten kalojen seuraan. Sopivia kumppaneita voivat olla esimerkiksi suuremmat tetrat ja muut plekolajit, kunhan tilaa ja piilopaikkoja on riittävästi.
Sukupuolierot
Koiraat ovat yleensä kookkaampia kuin naaraat, ja niiden pää on pidempi ja leveämpi.
Lisääntyminen
Lisääntyminen akvaariossa on melko harvinaista, mutta mahdollista. Laji kutee luoliin, ja sopivia kutupaikkoja ovat erilaiset putket, kivikolot ja kutuluolat. Naaras munii noin 30–40 munaa, ja koiras huolehtii niiden vartioinnista. Poikaset kuoriutuvat noin viiden päivän kuluttua.