- Ohjeet ja vinkit
- Lammikot
- Akvaarioiden hoito
- Kasviesittelyt
- Akvaariokalojen esittely ja hoito
- Altaan leveys 30cm - 50cm
- Altaan leveys 60cm - 75cm
- Hunajarihmakala
- Imunuoliaislaji "sininen seepra"
- Intiaaninsulka
- Juovaperhosnuoliainen
- Kardinaalitetra
- Kerritetra
- Kiilakylki
- Kyhmybanjomonni
- Kääpiörihmakala
- Kääpiötapparakala
- Lyyrakääpiöahven
- Maatiaspartamonni
- Miljoonakala
- Musta-aavetetra
- Mustaneontetra
- Platy
- Pumpulipallopleko
- Punalyhtytetra
- Punainen noitamonni
- Punapäätetra
- Punasuppusuu
- Rusokiilakylki
- Ruusutetra
- Ruusuaavetetra
- Selkäuimarimonni
- Suklaarihmakala
- Tummapiikkisilmä
- Täplätapparakala
- Täpläviiripyrstö
- Töyhtökääpiöahven
- Altaan leveys 80cm - 90cm
- Altaan leveys 100cm - 150cm
- Altaan leveys yli 150 cm
- Akvaarion selkärangattomat
- Tietoa terraarioharrastuksesta
- Terraarioeläinten esittely ja hoito
Ruusutetra
Ruusutetra on sävyisä, kaunis ja eläväinen parvikala, joka sopii hyvin seura-akvaarioon. Se tunnetaan pehmeistä väreistään ja rauhallisesta käytöksestään, ja sen väritys pääsee parhaiten oikeuksiinsa oikeanlaisissa vesiolosuhteissa.
Perustiedot
Nopea yhteenveto hoito-olosuhteista
| Laji | Ruusutetra (Hyphessobrycon rosaceus) |
| Englanninkielinen nimi | Rosy tetra |
| Koko | Noin 4 cm |
| Lämpötila | 24–28 °C |
| pH | 5,5–7,5 |
| Veden kovuus | alle 20 dH |
| Akvaarion koko | Vähintään noin 70 litraa (leveys vähintään 60 cm) |
Ruusutetra (Hyphessobrycon rosaceus)
Alkuperä ja elinympäristö
Ruusutetra on kotoisin Etelä-Amerikasta, erityisesti Guyanan, Surinamen ja Brasilian alueilta. Lajia tavataan useissa jokijärjestelmissä, kuten Rio Essequibo-, Rio Corantijn- ja Rio Suriname -alueilla.
Se elää tyypillisesti metsäisten alueiden hitaasti virtaavissa sivujoissa, joissa vesi on usein värjäytynyt ruskeaksi tanniinien ja hajoavan orgaanisen materiaalin vaikutuksesta. Tällainen vesi on luonnostaan pehmeää ja hapanta.
Vesiolosuhteet akvaariossa
Akvaariossa pH-arvon tulisi olla noin 5,5–7,5. Laji sietää myös hieman emäksisempää vettä, mutta väritys on voimakkaimmillaan happamassa vedessä.
Sopiva lämpötila on 24–28 °C ja veden kovuus alle 20 dH.
Luonne ja käyttäytyminen
Ruusutetra on rauhallinen parvikala, joka viihtyy parhaiten vähintään kymmenen yksilön ryhmässä. Mitä suurempi parvi, sitä turvallisemmaksi kalat tuntevat olonsa, mikä näkyy myös niiden aktiivisuudessa ja värityksessä.
Yhteensopivuus
Laji sopii monenlaisiin seura-akvaarioihin, kunhan muiden kalojen koko, käytös ja vesivaatimukset ovat samankaltaiset. Erityisen hyvin se sopii muiden Etelä-Amerikkalaisten lajien kanssa, kuten muiden tetrojen, kääpiökirjoahventen, monnisten ja pienten imumonnien seuraan. Myös monet rasborat, barbit ja muut rauhalliset lajit voivat toimia hyvinä allaskavereina.
Akvaario ja sisustus
Ruusutetran väritys korostuu, kun akvaariossa on tumma pohjamateriaali ja runsaasti suojaa tarjoavia elementtejä. Catappalehdet ja turveuutteet ovat suositeltavia, sillä ne vapauttavat veteen tanniineja ja voivat hieman värjätä vettä. Tämä jäljittelee lajin luonnollista elinympäristöä ja tukee sen hyvinvointia.
Vaikka vesikasvit eivät kuulu lajin luonnolliseen elinympäristöön, akvaariossa niiden käyttö on suositeltavaa, sillä ne tarjoavat suojaa ja vähentävät kalojen arkuutta.
Ruokinta
Ruusutetra syö luonnossa pääasiassa pieniä selkärangattomia. Akvaariossa ruokavalio kannattaa rakentaa monipuoliseksi yhdistämällä laadukkaat hiutale- ja raeruoat sekä pakaste- ja elävä ravinto, kuten surviaiset, vesikirput ja muut pienet selkärangattomat.
Sukupuolierot
Täysikasvuisilla koirailla on pidentyneet selkä- ja peräevät. Ne ovat usein myös hieman suurempia, hoikempia ja värikkäämpiä kuin naaraat.
Lisääntyminen
Ruusutetra voi lisääntyä akvaariossa samalla tavalla kuin muutkin Hyphessobrycon-suvun lajit. Lisääntyminen voi onnistua myös seura-akvaariossa, mutta hallitumpi tulos saavutetaan erillisessä kutualtaassa.
Kutualtaan tulee olla noin 20 litraa, lämpötilan 26–28 °C ja valaistuksen hämärä. Pohjalle voidaan lisätä verkko tai kasveja, joiden suojaan munat pääsevät
Poikaset kuoriutuvat yleensä 1–2 päivän kuluessa ja alkavat uida muutaman päivän päästä. Aluksi niitä ruokitaan likoeläimillä, myöhemmin muulla poikasravinnolla.