- Ohjeet ja vinkit
- Lammikot
- Akvaarioiden hoito
- Kasviesittelyt
- Akvaariokalojen esittely ja hoito
- Altaan leveys 30cm - 50cm
- Altaan leveys 60cm - 75cm
- Altaan leveys 80cm - 90cm
- Altaan leveys 100cm - 150cm
- Avainkirjoahven
- Haarniskamonni
- Harlekiininuoliainen
- Kaksipilkkutetra
- Kirsikkatetra
- Kongontetra
- Kultapyrstösateenkaarikala
- Kuparimonninen
- Kärsänuoliainen
- Lehtikala
- Levänuoliainen
- Loistobarbi
- Makean veden kampelat
- Miekkapyrstö
- Pikkulehtikala
- Pilkkuantennimonni
- Punaeväsateenkaarikala
- Punapääbarbi
- Rantahaarniskamonni
- Rusokirjoahven
- Saksipyrstö
- Seittiharhapleko
- Sinihuuliahven
- Topaasipleko, L 200
- Sinisateenkaarikala
- Turkoosiseeprakala
- Tulipuikkokala
- Tulipyrstö
- Tähtitapparakala
- Vannekirjoahven
- Keltarihmakala
- Viivakirjoahven
- Altaan leveys yli 150 cm
- Akvaarion selkärangattomat
- Tietoa terraarioharrastuksesta
- Terraarioeläinten esittely ja hoito
Kaksipilkkutetra
Kaksipilkkutetra on näyttävä ja erittäin aktiivinen parvikala, joka tunnetaan myös englanniksi nimellä “bucktooth tetra”. Se on luonteeltaan selvästi petomainen ja vaatii siksi harkittua akvaariokokoonpanoa.
Perustiedot
Nopea yhteenveto hoito-olosuhteista
| Laji | Kaksipilkkutetra (Exodon paradoxus) |
| Koko | Noin 12 cm |
| Lämpötila | 23–28 °C |
| pH | 6,0–7,5 |
| Veden kovuus | Alle 20 dH |
| Akvaarion minimikoko | Pohjamitat vähintään 120 × 45 cm |
| Luonne | Aggressiivinen petokala |
| Hoitotaso | Kokenut harrastaja |
| Erityisvaatimukset | Lajiallas tai tarkoin valitut tankkikaverit |
Kaksipilkkutetra, Exodon paradoxus
Luonne ja käyttäytyminen
Kaksipilkkutetra on selvästi petomainen ja aggressiivinen laji. Se syö itseään pienemmät kalat ja on tunnettu myös lepidofagina eli kalana, joka syö muiden kalojen suomuja.
Laji hyökkää herkästi kiiltäväpintaisia kaloja kohti ja voi vahingoittaa niitä vakavasti. Tästä syystä sitä suositellaan ensisijaisesti lajialtaaseen.
Joissain tapauksissa sitä voidaan kokeilla yhdessä kookkaiden imumonnien kanssa, mutta tällöin yhteiseloa tulee seurata tarkasti. Mikäli muita kaloja yhdistetään samaan altaaseen, kaksipilkkutetrat kannattaa lisätä viimeisenä.
Alkuperä ja vesiolosuhteet
Laji on kotoisin Etelä-Amerikasta, erityisesti Brasilian ja Guyanan alueelta Amazonin ja Rio Brancon vesistöistä. Se elää hiekkapohjaisissa joissa.
Akvaariossa laji sopeutuu monenlaisiin olosuhteisiin, kunhan ääripäitä vältetään. Suositeltava pH on noin 6,0–7,5, veden kovuus alle 20 dH ja lämpötila 23–28 °C.
Tehokas suodatus ja säännölliset vedenvaihdot ovat tärkeitä veden laadun ylläpitämiseksi.
Akvaarion koko ja sisustus
Kaksipilkkutetra kasvaa noin 12 cm mittaiseksi ja tarvitsee tilavan akvaarion. Suositeltu pohjakoko on vähintään 120 × 45 cm, mutta suurempi on aina parempi.
Altaassa tulee olla runsaasti uimatilaa sekä piilopaikkoja, kuten juurakoita ja suuria kasveja. Piilopaikat auttavat heikompia yksilöitä välttämään jatkuvaa jahtaamista.
Parvikoko
Laji viihtyy parhaiten suuressa parvessa. Vähimmäissuositus on noin 12 yksilöä, mutta käytännössä 20–30 tai sitä suurempi ryhmä toimii paremmin.
Mitä suurempi parvi, sitä tasaisemmin aggressio jakautuu yksilöiden kesken.
Ruokinta
Luonnossa kaksipilkkutetra syö hyönteisiä ja muiden kalojen suomuja. Akvaariossa se tarvitsee monipuolista, proteiinipitoista ravintoa.
Sopivia ruokia ovat esimerkiksi surviaiset, katkaravut, muut pakasteruoat sekä pilkotut kastemadot, simpukat ja kalanpalat. Laji syö mielellään myös laadukkaita kuivaruokia.
Se on ahnas syöjä, joten ruokinnan määrää kannattaa tarkkailla.
Sukupuolierot
Koiraat ovat yleensä naaraita hoikempia ja niiden selkä- ja peräevät voivat olla hieman pidemmät. Naaraat ovat usein täyteläisempiä erityisesti kutuaikana.
Lisääntyminen
Kaksipilkkutetra on mädinsirottelija, ja sitä on onnistuttu lisäämään myös kotiakvaariossa, vaikka se ei ole kovin yleistä.
Kutua varten tarvitaan erillinen noin 80 litran akvaario, jossa vesi on pehmeää ja hieman hapanta (pH 6–6,5). Pohjalle kannattaa lisätä hienolehtisiä kasveja tai kutumoppi.
Aikuiset kalat tulee poistaa heti kudun jälkeen, sillä ne syövät mädin. Munat kuoriutuvat noin 2–3 päivässä.