- Ohjeet ja vinkit
- Lammikot
- Akvaarioiden hoito
- Kasviesittelyt
- Akvaariokalojen esittely ja hoito
- Altaan leveys 30cm - 50cm
- Altaan leveys 60cm - 75cm
- Altaan leveys 80cm - 90cm
- Altaan leveys 100cm - 150cm
- Avainkirjoahven
- Haarniskamonni
- Harlekiininuoliainen
- Kaksipilkkutetra
- Kirsikkatetra
- Kongontetra
- Kultapyrstösateenkaarikala
- Kuparimonninen
- Kärsänuoliainen
- Lehtikala
- Levänuoliainen
- Loistobarbi
- Makean veden kampelat
- Miekkapyrstö
- Pikkulehtikala
- Pilkkuantennimonni
- Punaeväsateenkaarikala
- Punapääbarbi
- Rantahaarniskamonni
- Rusokirjoahven
- Saksipyrstö
- Seittiharhapleko
- Sinihuuliahven
- Topaasipleko, L 200
- Sinisateenkaarikala
- Turkoosiseeprakala
- Tulipuikkokala
- Tulipyrstö
- Tähtitapparakala
- Vannekirjoahven
- Keltarihmakala
- Viivakirjoahven
- Altaan leveys yli 150 cm
- Akvaarion selkärangattomat
- Tietoa terraarioharrastuksesta
- Terraarioeläinten esittely ja hoito
Kärsänuoliainen
Kärsänuoliainen on erikoisen näköinen ja pohjalla viihtyvä laji, joka tunnetaan kaivautumistaipumuksestaan ja rauhallisesta luonteestaan. Se sopii seura-akvaarioon, kun olosuhteet ja pohjamateriaali ovat lajille sopivat.
Perustiedot
Nopea yhteenveto hoito-olosuhteista
| Laji | Kärsänuoliainen (Acantopsis dialuzona) |
| Koko | 15–20 cm |
| Lämpötila | 24–28 °C |
| pH | 6–7,5 |
| Veden kovuus | Alle 12 dH |
| Akvaarion minimikoko | Noin 120 × 45 cm (yli 200 L) |
| Luonne | Rauhallinen parvikala |
| Hoitotaso | Kohtalainen |
Kärsänuoliainen (Acantopsis dialuzona)

Luonne ja käyttäytyminen
Kärsänuoliainen on sävyisä ja pohjalla viihtyvä laji, joka aktivoituu erityisesti hämärässä ja öisin. Päivisinkin se uskaltautuu esille, kun akvaario tarjoaa riittävästi suojaa ja sopivat olosuhteet.
Laji viihtyy ryhmässä, ja sitä tulisi pitää vähintään kuuden yksilön parvessa. Parvessa kalat käyttäytyvät luonnollisemmin ja ovat rohkeampia.
Alkuperä ja elinympäristö
Kärsänuoliainen on kotoisin Kaakkois-Aasiasta. Sitä tavataan muun muassa Sumatran, Borneon ja Jaavan alueilla sekä Malesian niemimaalla.
Luonnossa laji elää virtaavissa joissa, joissa pohja koostuu hiekasta, hienosta sorasta tai mudasta. Se siirtyy ajoittain myös tulva-alueille sadeaikaan.
Akvaarion sisustus
Pohjamateriaaliksi tulee valita hieno ja pehmeä hiekka, sillä kärsänuoliainen kaivautuu mielellään pohjaan ja siivilöi sitä kidustensa läpi etsiessään ravintoa.
Terävä sora ei sovellu lajille, sillä se voi vahingoittaa kalaa. Akvaarioon kannattaa lisätä juurakoita ja muita piilopaikkoja, jotka tarjoavat suojaa ja tekevät ympäristöstä luonnollisemman.
Valaistuksen ei tarvitse olla voimakas, sillä laji viihtyy paremmin hieman hämärämmissä olosuhteissa.
Vesiolosuhteet
Kärsänuoliainen ei ole erityisen tarkka veden kemian suhteen, mutta vaatii puhdasta ja hyvin hapekasta vettä. Lämpötilan tulisi olla 24–28 °C, pH:n 6–7,5 ja veden kovuuden alle 12 dH.
Tehokas suodatus ja lisäilmastus ovat suositeltavia, sillä laji on tottunut virtaaviin ja happirikkaisiin vesistöihin.
Ruokinta
Kärsänuoliainen on kaikkiruokainen ja syö ravintonsa akvaarion pohjalta. Sille sopivat uppoavat kuivaruoat sekä elävät ja pakastetut selkärangattomat, kuten surviaiset ja tubifex-madot.
Monipuolinen ruokavalio auttaa pitämään kalat hyvässä kunnossa.
Yhteensopivuus
Kärsänuoliainen sopii rauhalliseen seura-akvaarioon monien lajien kanssa. Sitä ei kuitenkaan suositella pidettäväksi samassa altaassa monnisten kanssa, sillä on mahdollista, että nuoliaiset vahingoittavat monnisten silmiä.
Sukupuolierot
Naaraat ovat yleensä koiraita kookkaampia, mutta sukupuolten erottaminen ei ole aina helppoa.