Perhoskirjoahven

Perhoskirjoahven on yksi akvaarioharrastuksen kauneimmista ja suosituimmista kaloista. Lajia on kasvatettu pitkään, ja siitä on kehitetty useita värimuotoja ja jalostuslinjoja.

Perhoskirjoahven (Mikrogeophagus ramirezi)

Luonne ja käyttäytyminen

Perhoskirjoahven on luonteeltaan rauhallinen, mutta voi olla hieman arka. Se viihtyy parhaiten rauhallisessa akvaariossa, jossa on piilopaikkoja.

Alkuperä ja elinympäristö

Laji on kotoisin Etelä-Amerikasta, erityisesti Orinocon valuma-alueelta Venezuelasta ja Kolumbiasta. Se elää luonnossa lämpimissä, pehmeissä ja humuspitoisissa vesissä.

Akvaarion koko ja sisustus

Perhoskirjoahven tarvitsee kypsän akvaarion, jossa veden laatu on vakaa.
Altaaseen kannattaa lisätä juurakoita, kasveja, luolia ja litteitä kiviä kutupaikoiksi.
Pintakasvit ja epifyyttikasvit, kuten jaavansaniainen ja keihäslehdet, sopivat hyvin tämän lajin akvaarioon.

Vesiolosuhteet

Laji vaatii pehmeää ja puhdasta vettä. Sopiva pH on 5,5–7 ja lämpötila 25–30 °C.
Säännölliset, maltilliset vedenvaihdot auttavat pitämään veden laadun hyvänä. Humusaineet, turve ja catappalehdet ovat suositeltavia.

Ruokinta

Perhoskirjoahven syö monipuolisesti pieniä selkärangattomia, kuten surviaisia, artemiaa ja vesikirppuja. Lisäksi sille sopivat laadukkaat kuivaruoat, myös kasvipohjaiset vaihtoehdot.

Yhteensopivuus

Laji sopii hyvin rauhallisten kalojen kanssa, kuten tetrojen ja rasboroiden seuraan. Esimerkiksi kardinaalitetra ja sinineontetra ovat hyviä allaskavereita.

Sukupuolten tunnistus

Koiras on yleensä suurempi ja sen evät ovat pidemmät. Naaraan vatsapuoli voi olla punertava, erityisesti kutuaikana.

Lisääntyminen

Perhoskirjoahven voi lisääntyä myös kotiakvaariossa, mutta paras tulos saavutetaan erillisessä kutualtaassa. Naaras munii yleensä litteälle pinnalle, kuten kivelle tai juurakolle. Molemmat vanhemmat hoitavat kutua ja poikasia. Poikaset tarvitsevat aluksi hyvin hienojakoista ravintoa.