Vesitähdikit, Hygrophila-suku

Vesitähdikit – Hygrophila-lajit ja niiden hoito

Vesitähdikit (Hygrophila) ovat monipuolinen akvaariokasvien suku, johon kuuluu sekä helppohoitoisia, nopeasti kasvavia vihreitä varsikasveja että näyttäviä, punertavia ja erikoisen lehtimuodon omaavia lajeja. Monet vesitähdikit soveltuvat erinomaisesti aloittelijoille, mutta osa vaatii runsaampaa valaistusta ja hiilidioksidilannoitusta.

Vesitähdikkien ulkonäkö vaihtelee huomattavasti. Esimerkiksi intianvesitähdikki muodostaa tiheää, vihreää kasvustoa, liuskavesitähdikki tunnetaan voimakkaasti liuskoittuneista lehdistään ja sulkavesitähdikki erottuu ruskehtavista, koristeellisista lehdistään. Vesitähdikki 'Araguaia' puolestaan muodostaa matalan, punertavan kasvuston.

Useimmat vesitähdikit ovat pohjaan istutettavia varsikasveja, mutta sulkavesitähdikki voi kasvaa myös juurakoihin ja kiviin kiinnittyneenä. Lajin valinnassa kannattaa huomioida erityisesti akvaarion koko, valaistus ja haluttu kasvukorkeus.

Erilaiset vesitähdikit

Akvaariolinnan valikoimassa esiintyy useita vesitähdikkilajeja ja niiden kauppamuotoja. Alla esittelemme tärkeimmät ryhmät ja niiden väliset erot. Sama laji voi olla myynnissä esimerkiksi nippuna, ruukussa tai vitro-kasvatettuna. Kasvien saatavuus vaihtelee.

 

Vesitähdikkien istuttaminen

Useimmat vesitähdikit istutetaan akvaarion pohjamateriaaliin yksittäisinä varsina tai pieninä ryhminä. Ruukkukasveista poistetaan kasvatusvilla mahdollisimman huolellisesti ja nippukasveista mahdollinen sidonta tai paino. Jos kasvissa on useita varsia, ne kannattaa erotella toisistaan ennen istuttamista.

Istuta varret muutaman senttimetrin välein, jotta niiden lehdet ja sivuversot saavat riittävästi valoa ja kasvutilaa. Liian tiheään istutetun kasvuston alimmat lehdet voivat jäädä varjoon ja heikentyä.

Korkeat ja nopeakasvuiset vesitähdikit sopivat erityisesti taka-alalle. Matalat muodot, kuten Araguaia ja serpyllum, soveltuvat myös etualalle. Sulkavesitähdikki voidaan istuttaa pohjaan tai kasvattaa kivien ja juurakoiden pinnalla.

Valaistus ja hiilidioksidi

Vesitähdikkien valontarve vaihtelee huomattavasti lajista riippuen. Intianvesitähdikki ja liuskavesitähdikki voivat menestyä tavallisessa, kohtalaisesti valaistussa akvaariossa ilman erillistä hiilidioksidilannoitusta. Riittävä valo tukee niiden nopeaa kasvua ja haaroittumista. Araguaia ja sulkavesitähdikki hyötyvät voimakkaammasta valaistuksesta ja hiilidioksidilisästä, erityisesti silloin, kun tavoitteena on matala, tiivis ja voimakkaasti värittynyt kasvusto. Punertavien ja kirjavalehtisten muotojen väritys voi muuttua kasvuolosuhteiden mukaan. Voimakkaaseen valaistukseen kannattaa yhdistää riittävä hiilidioksidin ja ravinteiden saatavuus. Pelkkä valotehon lisääminen ei paranna kasvua, jos muut olosuhteet eivät ole tasapainossa.

Lannoitus ja kasvunopeus

Vesitähdikit hyödyntävät ravinteita sekä vedestä että juuristonsa kautta. Säännöllinen, tasapainoinen nestemäinen kasvilannoitus tukee kasvua, ja ravinteikas pohjamateriaali tai juuristolle tarkoitetut ravinnetabletit voivat täydentää lannoitusta. Nopeakasvuiset lajit, kuten intianvesitähdikki ja liuskavesitähdikki, kuluttavat runsaasti ravinteita. Ne voivat auttaa hyödyntämään akvaarion veteen kertyviä ravinteita, mutta eivät korvaa normaalia akvaarion hoitoa tai vedenvaihtoja. Ravinteiden puute voi näkyä lehtien vaalenemisena, heikentyneenä kasvuna tai kasvuston harvenemisena. Lannoitusta kannattaa säätää kasvien kasvun ja akvaarion muun kasvillisuuden mukaan.

Leikkaaminen ja kasvuston hoito

Useimmat vesitähdikit kestävät hyvin leikkaamista. Liian pitkiksi kasvaneet varret voidaan katkaista halutulta korkeudelta. Leikkauskohdan alapuolelle muodostuu usein uusia sivuversoja, jolloin kasvustosta tulee vähitellen tuuheampi. Nopeakasvuisia taka-alan vesitähdikkejä kannattaa leikata säännöllisesti, jotta ne eivät varjosta muita kasveja. Matalia muotoja voidaan muotoilla tiiviiksi kasvuryhmiksi. Jos vanhojen varsien alaosat muuttuvat harvoiksi, kasvusto voidaan uudistaa istuttamalla hyväkuntoiset latvapistokkaat uudelleen.

Vesitähdikkien lisääminen

Useimmat vesitähdikit lisääntyvät helposti latvapistokkaista ja sivuversoista. Leikkaa terve latva, poista tarvittaessa alimmat lehdet ja istuta varren alaosa pohjamateriaaliin. Pistokas muodostaa juuria ja jatkaa kasvuaan uudessa paikassa. Sulkavesitähdikkiä voidaan lisätä myös sivuversoista, jotka voidaan kiinnittää kivien tai juurakoiden pinnalle. Näin kasvi voi vähitellen levitä myös pohjamateriaalin ulkopuolelle.

Sopeutuminen uuteen akvaarioon

Monet vesitähdikit kasvatetaan taimistoilla vedenpinnan yläpuolella. Kun kasvi siirretään akvaarioon, se voi muodostaa ulkonäöltään erilaisia vedenalaisia lehtiä. Esimerkiksi liuskavesitähdikin vedenalaiset lehdet ovat huomattavasti voimakkaammin liuskoittuneet kuin vedenpinnan yläpuolella kasvaneet lehdet. Osa vanhoista lehdistä saattaa heikentyä sopeutumisvaiheessa. Jos varret ja kasvupisteet ovat terveitä, kasvi voi kasvattaa tilalle uusia lehtiä. Anna taimille aikaa juurtua ja vältä turhaa uudelleenistuttamista.

Mikä vesitähdikki sopii omaan akvaarioon?

Jos etsit helppohoitoista ja nopeasti kasvavaa vihreää kasvia, intianvesitähdikki ja liuskavesitähdikki ovat hyviä vaihtoehtoja. Jättivesitähdikkien eri muodot tarjoavat vaihtoehtoja sekä mataliin kasvuryhmiin että korkeiksi taka-alan kasveiksi. Jos haluat akvaarioon erikoista lehtimuotoa ja punertavia sävyjä, tutustu sulkavesitähdikkiin ja Araguaiaan. Pienikokoisiin istutuksiin voi sopia myös matalana kasvava Hygrophila serpyllum. Kasvin lopulliseen kokoon ja ulkonäköön vaikuttavat aina myös akvaarion kasvuolosuhteet.