Verkkolehdet, Aponogeton-suku

verkkoklehdet banneri

Verkkolehdet (Aponogeton) – Lajit ja hoito akvaariossa

Verkkolehdet (Aponogeton) ovat akvaariokasveja, joiden lehdet voivat olla leveitä, poimuisia, kapeita tai jopa pitsimäisen verkkokuvioisia. Monet verkkolehdet kasvavat suuriksi ja sopivat erityisesti akvaarion keskialalle tai taka-alalle yksittäisiksi katseenvangitsijoiksi.

Verkkolehdet kasvattavat lehtensä pohjamateriaalissa sijaitsevasta mukulasta, johon kasvi varastoi ravinteita. Hyvissä olosuhteissa ne voivat muodostaa nopeasti runsaan lehtiruusukkeen. Monilla lajeilla kasvua seuraa kuitenkin lepokausi, jolloin lehdet voivat vähentyä tai kadota tilapäisesti.

Akvaariolinnan valikoimassa on sekä helppohoitoisempia verkkolehtiä että vaativampia erikoisuuksia. Erityisesti Madagaskarin pitsimäiset verkkolehdet ovat tunnettuja poikkeuksellisesta lehtirakenteestaan.

Perustiedot

Kasvisuku Aponogeton
Kasviheimo Aponogetonaceae
Alkuperä Afrikka, Madagaskar, Aasia ja Australia; lajista riippuen
Kasvityyppi Mukulasta tai mukulamaisesta varastoelimestä kasvava vesikasvi
Vaikeusaste Helppo–vaativa lajista riippuen
Kasvunopeus Kohtalainen–nopea aktiivisen kasvun aikana
Kasvin korkeus Usein noin 30–60 cm, lajista ja olosuhteista riippuen
Valontarve Kohtalainen; voimakas valo ei ole kaikille lajeille tarpeen
Hiilidioksidilisä Hyödyllinen, erityisesti vaativammille lajeille
Ravinteet Ravinteikas pohja ja tarvittaessa juurille annettavat ravinnetabletit
Sijoituspaikka Keskiala, taka-ala tai näyttävä yksittäiskasvi
Erityistä Osalla lajeista esiintyy luontaisia lepokausia

Verkkolehtien lajit ja kasvumuodot

Suuret ja poimuiset verkkolehdet

Aponogeton ulvaceus

Poimuverkkolehti
Aponogeton ulvaceus

Poimuverkkolehdellä on vaaleanvihreät, läpikuultavat ja voimakkaasti aaltoilevat lehdet. Se kasvaa kookkaaksi ja sopii erityisesti suurehkon akvaarion näyttäväksi yksittäiskasviksi.

Kurttuverkkolehti
Aponogeton boivinianus

Kurttuverkkolehden pitkät, voimakkaasti poimuttuneet lehdet muodostavat näyttävän kasvuston. Nuoret lehdet voivat olla ruskehtavia tai oliivinvihreitä ja muuttua kasvaessaan vihreämmiksi.

Molemmat lajit tarvitsevat ympärilleen kasvutilaa. Niiden lehdet voivat ulottua vedenpintaan asti.

Rusoverkkolehdet ja soukkaverkkolehti

Aponogeton longiplumulosus

Rusoverkkolehti
Aponogeton crispus

Rusoverkkolehdellä on pitkät, kapeahkot ja aaltoilevareunaiset lehdet. Lehdet voivat olla vihreitä tai rusertavia. Laji on yksi helpommin kasvatettavista verkkolehdistä.

Soukkaverkkolehti
Aponogeton longiplumulosus

Soukkaverkkolehti on Madagaskarilta kotoisin oleva kookas laji, jonka pitkät ja voimakkaasti poimuiset lehdet tekevät siitä näyttävän taustakasvin.

Soukkaverkkolehti voi pitää lepokausia, joiden jälkeen se aloittaa kasvun uudelleen.

Pitsimäiset verkkolehdet

Aponogeton madagascariensis

Verkkolehti
Aponogeton madagascariensis

Madagaskarin verkkolehti tunnetaan erikoisista lehdistään, joissa lehtisuonten väliin jää avoimia aukkoja. Lehti näyttää siksi pitsimäiseltä verkolta.

Verkkolehti 'Henkelianus'
Aponogeton madagascariensis 'Henkelianus'

Henkelianus-muodolla on erityisen näyttävät, verkkokuvioiset lehdet. Sitä myydään myös nimellä Aponogeton madagascariensis var. henkelianus.

Nämä verkkolehdet ovat vaativampia kuin useimmat muut suvun akvaariokasvit. Ne viihtyvät parhaiten viileähkössä, puhtaassa ja pehmeässä vedessä.

Älä hautaa mukulaa kokonaan

Verkkolehden mukula istutetaan pohjamateriaaliin niin, että juuret pääsevät kasvamaan pohjaan mutta kasvupiste jää näkyviin pohjamateriaalin pinnalle. Mukulaa ei kannata haudata kokonaan syvälle hiekkaan tai soraan, sillä kasvupisteen peittyminen voi haitata kasvua ja lisätä mätänemisen riskiä. Istuta kasvi varovasti, jotta juuret ja kasvupiste eivät vahingoitu.

Verkkolehtien istuttaminen

Verkkolehdet kasvatetaan tavallisesti akvaarion pohjamateriaalissa. Ne muodostavat laajan juuriston ja hyötyvät ravinteikkaasta kasvualustasta. Istuta kasvi riittävän väljästi, jotta sen lehtiruusukkeella on tilaa kasvaa. Suurikokoiset lajit, kuten poimuverkkolehti ja kurttuverkkolehti, kannattaa sijoittaa paikkaan, jossa ne eivät varjosta liikaa muita kasveja. Verkkolehdet voivat reagoida siirtämiseen lehtien heikkenemisellä. Siksi niiden lopullinen kasvupaikka kannattaa suunnitella huolellisesti jo istutusvaiheessa.

Valaistus ja lämpötila

Useimmat verkkolehdet viihtyvät kohtalaisessa valaistuksessa. Voimakas valo ei ole välttämätön, ja erityisesti pitsimäisille verkkolehdille liian voimakas valaistus voi lisätä levän kertymistä lehtien pinnoille. Lämpötilavaatimuksissa on lajikohtaisia eroja. Rusoverkkolehti ja poimuverkkolehti soveltuvat tavallisiin trooppisiin akvaarioihin, kun taas Madagaskarin verkkolehdille viileähkö vesi on usein eduksi. Verkkolehti (Aponogeton madagascariensis) viihtyy yleensä parhaiten noin 20–24 °C lämpötilassa. Pitkäaikaisesti korkea lämpötila voi heikentää sen kasvua.

Ravinteet ja hiilidioksidi

Verkkolehdet käyttävät ravinteita sekä juuristonsa että lehtiensä kautta. Koska ne muodostavat voimakkaan juuriston, pohjamateriaalin ravinteikkuudella on suuri merkitys. Ravinteikkaan kasvualustan lisäksi juuriston läheisyyteen voidaan lisätä akvaariokasveille tarkoitettuja ravinnetabletteja. Myös tasapainoinen nestemäinen lannoitus tukee kasvua. Hiilidioksidilisä ei ole kaikille verkkolehdille välttämätön, mutta se voi edistää kasvua ja uusien lehtien muodostumista. Vaativammat lajit, kuten Madagaskarin verkkolehti, hyötyvät erityisesti vakaista kasvuolosuhteista.

Verkkolehden lepokausi 

Monilla verkkolehdillä esiintyy lepokausia, jolloin kasvu hidastuu tai pysähtyy ja osa lehdistä kuihtuu. Joillakin lajeilla lehdet voivat kadota lähes kokonaan. Tämä ei välttämättä tarkoita, että kasvi olisi kuollut. Mukulamainen varastoelin voi säilyä elossa ja aloittaa uuden kasvun myöhemmin. Jos kasvi lakkaa kasvamasta, tarkista ensin vedenlaatu, lämpötila ja mukulan kunto. Terveeltä vaikuttavaa mukulaa ei kannata hävittää vain siksi, että lehdet ovat kuihtuneet. Lepokauden pituus ja tarve vaihtelevat lajeittain.

Vanhojen lehtien poistaminen

Verkkolehdet kasvattavat uusia lehtiä kasvupisteestään. Vanhat, kellastuneet tai vaurioituneet lehdet voidaan poistaa leikkaamalla lehtiruoti läheltä tyveä. Lehtiä ei kannata repiä irti, jotta kasvupiste tai mukula ei vahingoitu. Erityisesti pitsimäisten verkkolehtien herkkiä lehtiä on hyvä käsitellä varovasti.

Verkkolehtien lisääminen

Verkkolehdet voivat kukkia akvaariossa. Kukinto kohoaa vedenpinnan yläpuolelle, ja onnistuneen pölytyksen jälkeen kasvi voi muodostaa siemeniä. Joillakin lajeilla mukulan yhteyteen voi kehittyä uusia kasvupisteitä tai sivukasveja. Lisääntymistapa vaihtelee lajeittain. Mukulaa ei kuitenkaan pidä jakaa sattumanvaraisesti, sillä kasvupisteen vaurioituminen voi tuhota kasvin. Kotikasvatuksessa turvallisinta on antaa kasvin kasvaa rauhassa ja hyödyntää mahdolliset luonnollisesti kehittyvät sivukasvit tai siemenet.

Sopeutuminen uuteen akvaarioon

Uuteen akvaarioon siirretty verkkolehti voi aluksi hidastaa kasvuaan tai menettää osan vanhoista lehdistään. Kasvi käyttää tällöin voimavarojaan juurtumiseen ja uusiin olosuhteisiin sopeutumiseen. Jos mukula ja kasvupiste pysyvät terveinä, kasvi voi muodostaa uusia lehtiä. Tasainen lämpötila, hyvä vedenlaatu ja sopiva lannoitus tukevat sopeutumista. Madagaskarin pitsimäiset verkkolehdet ovat tavallista herkempiä olosuhteiden muutoksille. Niille kannattaa varata vakaa kasvupaikka, jossa lämpötila ja vedenlaatu pysyvät mahdollisimman tasaisina.

Mikä verkkolehti kannattaa valita?

Rusoverkkolehti (Aponogeton crispus) sopii hyvin ensimmäiseksi verkkolehdeksi. Se on näyttävä mutta suhteellisen helppohoitoinen.

Poimuverkkolehti (Aponogeton ulvaceus) on hyvä valinta, kun akvaarioon halutaan suuri, vaaleanvihreä ja voimakkaasti aaltoilevalehtinen kasvi.

Kurttuverkkolehti (Aponogeton boivinianus) ja soukkaverkkolehti (Aponogeton longiplumulosus) sopivat erityisesti suurempiin akvaarioihin, joissa niiden pitkät lehdet pääsevät oikeuksiinsa.

Verkkolehti (Aponogeton madagascariensis) ja sen Henkelianus-muoto ovat kiinnostavia vaihtoehtoja kokeneemmalle kasviharrastajalle, joka haluaa kasvattaa poikkeuksellisen näyttävää mutta vaativampaa akvaariokasvia.