Luikat, Eleocharis-suku
Luikat (Eleocharis) – Akvaarion nurmikkokasvit ja niiden hoito
Luikat (Eleocharis) ovat hienolehtisiä, ruohomaisia akvaariokasveja. Matalat lajit muodostavat akvaarion pohjalle tiheän, mattomaisen kasvuston, kun taas korkeammat lajit tuovat istutukseen ilmavuutta ja luonnollista korkeuseroa.
Eleocharis-suvussa on sekä matalia etualan kasveja että huomattavasti korkeammiksi kasvavia lajeja. Pienimmät muodot sopivat tiheän nurmikon kasvattamiseen, kun taas suuremmat luikat tuovat akvaarioon korkeutta ja luonnonmukaista ilmettä.
Luikat leviävät pohjamateriaalissa kasvavien rönsyjen avulla. Kun olosuhteet ovat sopivat, yksittäiset taimet muodostavat vähitellen yhtenäisen kasvuston.
Perustiedot
| Kasvisuku | Eleocharis |
|---|---|
| Kasviheimo | Sarakasvit (Cyperaceae) |
| Alkuperä | Lajista riippuen eri puolilla maailmaa |
| Kasvityyppi | Rönsyilevä, heinämäinen pohjakasvi |
| Vaikeusaste | Helppo–keskitaso lajista ja tavoitellusta kasvustosta riippuen |
| Kasvunopeus | Hidas–kohtalainen; hyvissä olosuhteissa nopeampi |
| Kasvin korkeus | Noin 3–50 cm lajista riippuen |
| Valontarve | Kohtalainen–runsas erityisesti tiheää "nurmikkoa" kasvatettaessa |
| Hiilidioksidilisä | Suositeltava tiheän ja tasaisen kasvuston muodostamiseen |
| Ravinteet | Ravinteikas pohja ja tasapainoinen lannoitus |
| Sijoituspaikka | Etuala, keskiala tai taka-ala lajista riippuen |
| Lisääminen | Pohjamateriaalissa kasvavien rönsyjen avulla |
Eleocharis-lajeja
Matalat nurmikkokasvit
Luikka 'Mini'
Eleocharis pusilla 'Mini'
Myös nimellä Eleocharis acicularis 'Mini'
Mini-luikka on yksi matalimmista Eleocharis-muodoista. Se kasvaa tavallisesti noin 3–5 cm korkeaksi ja sopii erityisen hyvin pienten akvaarioiden etualalle.
Pikkuluikka
Eleocharis parvula
Pikkuluikka muodostaa hienolehtistä, nurmikkomaista kasvustoa. Se leviää rönsyjen avulla ja sopii sekä pieniin että suuriin akvaarioihin.
Molemmat ovat hyviä vaihtoehtoja, kun tavoitteena on mahdollisimman matala ja tiheä vihreä pohjakasvusto.
Keskikorkeat luikat
Hapsiluikka
Eleocharis acicularis
Hapsiluikka kasvattaa ohuita, vihreitä ja heinämäisiä versoja. Se muodostaa vähitellen rönsyilevän kasvuston, joka sopii etualalle tai keskialalle.
Hapsiluikan korkeus vaihtelee valaistuksen ja kasvuolosuhteiden mukaan. Hyvässä valossa kasvusto pysyy yleensä matalampana ja tiiviimpänä.
Valikoimassa hapsiluikkaa on myös 'Terracotta'-nimellä. Se viittaa myytävään kasvatus- tai istutusmuotoon, ei erilliseen kasvilajiin.
Hapsiluikka sopii erityisesti luonnonmukaisiin akvaarioihin, joissa halutaan hieman korkeampaa ja ilmavampaa nurmikkoa.
Korkeat ja ilmavat luikat
Isoluikka
Eleocharis montevidensis
Isoluikka kasvattaa pitkiä, kapeita ja pystysuuntaisia versoja. Se sopii akvaarion keskialalle tai taka-alalle, jossa sen ilmava kasvutapa tuo istutukseen korkeutta.
Tupsuluikka
Eleocharis vivipara
Tupsuluikka on korkeaksi kasvava luikka, jonka pitkät versot voivat ulottua vedenpintaan asti. Se muodostaa kevyen ja luonnollisen näköisen taustakasvuston.
Tupsuluikalle voi kehittyä uusia pieniä taimia versojen kärkiin. Näitä voidaan hyödyntää kasvin lisäämisessä.
Istuta pieninä tupsuina
Jos tavoitteena on tasainen nurmikko, luikka kannattaa jakaa ennen istutusta pieniin tupsuihin. Taimet istutetaan pohjamateriaaliin muutaman senttimetrin välein. Jokainen tupsu alkaa muodostaa uusia versoja ja rönsyjä, jotka täyttävät vähitellen taimien väliset alueet. Istuta juuret pohjamateriaaliin, mutta jätä versojen tyvi näkyviin. Liian syvälle istutetut taimet voivat heikentyä.
Eleocharis-kasvien istuttaminen
Luikat kasvavat parhaiten hienojakoisessa pohjamateriaalissa, johon niiden ohuet juuret pääsevät helposti kiinnittymään. Ruukussa kasvatetun kasvin juurista poistetaan varovasti kasvatusmateriaali. Sen jälkeen kasvusto jaetaan pieniin osiin ja istutetaan akvaariokasveille tarkoitetuilla pinseteillä. Vitrokupissa kasvatetut kasvit ovat hyvä vaihtoehto nurmikon perustamiseen. Kasvatusgeeli huuhdellaan pois ennen istutusta, ja kasvusto jaetaan pieniin tupsuihin. Aluksi taimet voivat näyttää harvoilta, mutta vähitellen rönsyt yhdistävät kasvuston yhtenäiseksi nurmikoksi.
Valaistus ja hiilidioksidi
Luikkien valontarve vaihtelee lajista riippuen. Erityisesti matalat nurmikkokasvit tarvitsevat riittävästi valoa myös akvaarion pohjalle asti. Heikossa valaistuksessa kasvusto voi jäädä harvaksi ja versot voivat kasvaa tavallista pidemmiksi. Riittävä valaistus auttaa muodostamaan matalan ja tiiviin nurmikon. Hiilidioksidilisä on erityisen hyödyllinen silloin, kun tavoitteena on nopeasti leviävä ja tasainen pohjakasvusto. Ilman CO₂-lisäystä monet luikat voivat kasvaa, mutta nurmikon muodostuminen on usein hitaampaa. Korkeammat lajit, kuten isompi Eleocharis-muoto E. montevidensis, voivat menestyä myös vähäisemmällä valaistuksella.
Ravinteet ja pohjamateriaali
Luikat muodostavat juuristonsa pohjamateriaaliin ja hyötyvät ravinteikkaasta kasvualustasta. Kasvua voidaan tukea ravinteikkaalla akvaariokasvipohjalla tai juuriston lähelle lisättävillä ravinnetableteilla. Myös tasapainoinen nestemäinen lannoitus auttaa pitämään kasvuston terveenä. Erityisesti tiheä nurmikko tarvitsee riittävästi ravinteita, jotta uudet rönsyt ja versot pääsevät kasvamaan.
Vinkki: "Nurmikko" muodostuu vähitellen
Luikkien kasvattamisessa kärsivällisyys palkitaan. Aluksi istutetut pienet tupsut voivat näyttää harvoilta, mutta uusien rönsyjen kasvaessa kasvusto tihenee. Tasainen valaistus, sopiva lannoitus ja hyvä vedenlaatu auttavat nurmikkoa leviämään. CO₂-lisäys nopeuttaa usein kasvuston muodostumista.
Luikkien leikkaaminen
Matalia Eleocharis-kasvustoja voidaan leikata kasvisaksilla, jos versot kasvavat liian pitkiksi tai nurmikosta halutaan tasaisempi. Leikkaaminen kannattaa tehdä varovasti ja vähitellen. Liian voimakas leikkaaminen voi hidastaa kasvua, erityisesti jos kasvusto ei ole vielä kunnolla juurtunut. Korkeampia luikkia ei yleensä tarvitse leikata nurmikon tavoin. Niistä voidaan poistaa yksittäisiä vanhoja tai vaurioituneita versoja. Leikatut kasvinosat kannattaa kerätä pois akvaariosta, jotta ne eivät jää hajoamaan pohjalle.
Eleocharis-kasvien lisääminen
Useimmat Eleocharis-kasvit leviävät pohjamateriaalissa kasvavien rönsyjen avulla. Rönsyihin kehittyy uusia pieniä taimia, jotka juurtuvat ja muodostavat oman kasvustonsa. Kun kasvusto on riittävän tiheä, siitä voidaan irrottaa pieniä osia juurineen ja istuttaa ne muualle akvaarioon. Tupsuluikka (Eleocharis vivipara) voi lisäksi muodostaa uusia taimia versojensa kärkiin. Kun taimille on kehittynyt juuria, ne voidaan erottaa ja istuttaa erikseen.
Sopeutuminen vedenalaiseen kasvuun
Luikkia voidaan kasvattaa taimistoissa myös kosteissa, vedenpäällisissä olosuhteissa. Tällöin niiden versot voivat olla ulkonäöltään erilaisia kuin kokonaan veden alla kasvaneet versot. Kun kasvi siirretään akvaarioon, osa vanhoista versoista voi kellastua tai heikentyä. Kasvi alkaa vähitellen muodostaa uusia vedenalaiseen kasvuun sopeutuneita versoja. Vitrokasvit on kasvatettu steriileissä olosuhteissa, ja ne soveltuvat hyvin uusien pohjakasvustojen perustamiseen. Pieniksi tupsuiksi jaettuina ne leviävät vähitellen akvaarion pohjalle.
Mikä Eleocharis kannattaa valita?
Luikka 'Mini' (Eleocharis pusilla 'Mini') sopii erityisesti silloin, kun tavoitteena on hyvin matala nurmikko tai pienen akvaarion etualan kasvusto.
Pikkuluikka (Eleocharis parvula) on hyvä valinta luonnollisen näköisen, matalan pohjakasvuston muodostamiseen.
Hapsiluikka (Eleocharis acicularis) sopii hieman korkeammaksi nurmikoksi sekä etu- ja keskialan istutuksiin.
Isoluikka (Eleocharis montevidensis) tuo akvaarioon korkeutta ja ilmavuutta. Se sopii erityisesti keskialalle ja taka-alalle.
Tupsuluikka (Eleocharis vivipara) on hyvä vaihtoehto suurempiin akvaarioihin, joissa halutaan pitkää, ruohomaista taustakasvustoa.
Luikat ja hoitotarvikkeet
Tutustu Akvaariolinnan Eleocharis-kasveihin sekä nurmikkokasvien kasvatukseen sopiviin tarvikkeisiin.