Kummitussirkat

Kummitussirkat  ovat saaneet nimensä kreikan kielen sanasta phasma, joka tarkoittaa aavetta tai kummitusta. Nimi kuvaa osuvasti niiden poikkeuksellista kykyä sulautua ympäristöönsä. Osa lajeista muistuttaa erehdyttävästi kuivaa risunpätkää, toiset tuulessa huojuvaa vihreää lehteä ja jotkut kuivunutta kaarnanpalaa. Tämä erinomainen naamiointi auttaa niitä välttämään petoja luonnossa - ja saattaa saada harrastajankin hetken etsimään omaa lemmikkiään terraariosta.

Maailmassa tunnetaan yli 3 000 kummitussirkkalajia. Niitä tavataan erityisesti trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla. Vaikka niiden hoidon perusperiaatteet ovat monella lajilla samanlaiset, voivat eri lajien väliset aikuiskoot, ravintokasvit, ilmankosteudet ja lämpötilavaatimukset vaihdella huomattavasti. Perushoidon lisäksi on siksi hyvä aina tutustua oman lajin erityistarpeisiin.

Mitä kummitussirkka oikeastaan on?

Kummitussirkat kuuluvat lahkoon Phasmatodea, joka käsittää yli 3 000 tunnettua lajia. Ne ovat kasvinsyöjiä ja tunnetaan erityisesti poikkeuksellisesta kyvystään sulautua ympäristöönsä. Vaikka kaikki kummitussirkat kuuluvat samaan lahkoon, harrastajien puhekielessä lajit saatetaan jakaa sauvasirkkoihin ja lehtisirkkoihin. Nimensä mukaisesti sauvasirkat ovat rakenteeltaan pitkiä ja ne muistuttavat pieniä oksia tai risuja. Lehtisirkat jäljittelevät ulkonäöllään lehtiä - ja onnistuvat siinä usein uskomattoman hyvin. Kaikki lajit eivät kuitenkaan sovi selkeästi kumpaankaan, sillä osa kummitussirkoista jäljittelee esimerkiksi kaarnaa tai jäkälää. Kyseessä ei olekaan virallinen tieteellinen luokittelu, vaan harrastajien käyttämä tapa kuvailla kummitussirkkojen ulkonäköä: risu vai lehti?

Useimmat kummitussirkat ovat rauhallisia ja helppohoitoisia eläimiä. Ne eivät pure tai pistä, eikä niitä tarvitse käsitellä säännöllisesti. Parasta onkin seurata niiden luonnollista käyttäytymistä omassa terraariossaan.

 

Millainen terraario kummitussirkalle?

Terraarion koko riippuu aina lajista ja eläimen koosta. Useimmille lajeille terraarion korkeus on leveyttä tärkeämpi, sillä lähtökohtaisesti kummitussirkat kiipeilevät - ja ne tarvitsevat korkeutta nahanluontiakin varten. Hyvänä nyrkkisääntönä voidaan pitää, että terraarion korkeuden tulisi olla vähintään kolme kertaa aikuisen eläimen pituus. Näin kummitussirkalla on riittävästi tilaa riippua alaspäin nahanluonnin aikana.

• Terraarioihin voit tutustua täällä >

Lämpötila ja ilmankosteus

Kummitussirkat ovat vaihtolämpöisiä eläimiä, joten niiden aktiivisuus ja kasvu riippuvat ympäristön lämpötilasta. Useimmat harrastuksessa pidettävät lajit viihtyvät noin 20–26 °C lämpötilassa, mutta lajikohtaiset erot voivat olla huomattavia. Yleisesti ottaen korkeampi lämpötila kiihdyttää hyönteisten aineenvaihduntaa, jolloin ne kasvavat nopeammin - mutta niiden elinkaari voi jäädä lyhyemmäksi. Liian alhainen lämpötila puolestaan hidastaa kasvua ja vähentää aktiivisuutta.

Myös ilmankosteuden tarve vaihtelee. Osa lajeista viihtyy melko kuivissakin olosuhteissa, mutta trooppiset lajit tarvitsevat säännöllistä sumutusta ja korkeampaa ilmankosteutta. Oikea kosteus helpottaa myös onnistunutta nahanluontia.

• Ratkaisuja ilmankosteuden ja lämpötilan hallintaan löydät täältä >

 

Pohjamateriaali

Pohjamateriaalin tärkein tehtävä on helpottaa terraarion puhtaanapitoa ja auttaa ylläpitämään sopivaa ilmankosteutta. Useimmille lajeille soveltuvat hyvin erilaiset humukset, maaseokset ja muut kosteutta sitovat materiaalit. Koska kummitussirkat viettävät suurimman osan ajastaan oksilla, pohjamateriaalilla ei yleensä ole yhtä suurta merkitystä kuin monilla maassa elävillä terraarioeläimillä. Sen tulee kuitenkin olla puhdasta ja helposti vaihdettavaa. Kosteuden sitomiskyky on yleensä eduksi, joten erilaiset humukset, hakkeet, maaseokset ja vaikkapa vermikuliitti toimivat kivasti.

• Pohjamateriaalit terraarioihin löydät täältä >

Sisustus

Kummitussirkat tarvitsevat runsaasti oksia, joiden varassa ne voivat liikkua, levätä ja vaihtaa nahkansa. Käytännössä tämä toteutuu jo ravintokasvien avulla, sillä esimerkiksi vadelman, karhunvatukan tai tammen oksat toimivat samanaikaisesti sekä ravintona että kiipeilyalustana. Terraarioon voidaan lisätä myös eläviä tai tekokasveja sekä muuta luonnollista sisustusta, jos siihen on tarvetta. Sisustuksessa on kuitenkin tärkeää huolehtia siitä, ettei nahanluontia varten tarvittava vapaa tila täyty liikaa. Erityisesti suuret lajit tarvitsevat esteettömän paikan riippua alaspäin nahanluonnin aikana.

• Tutustu somisteisiin täällä >    

 

Mitä kummitussirkka syö?

Kummitussirkat ovat kasvinsyöjiä. Useimpien harrastuksessa pidettävien lajien ravintona käytetään tuoreita lehtipuiden ja pensaiden oksia. Monille lajeille maistuvat esimerkiksi karhunvatukka, vadelma, tammi, ruusu ja orapihlaja, joita voi kesäisin kerätä suoraan luonnosta. Vältä keräämästä autoteiden varsilta ja pyydä tarvittaessa keräämiseen maan omistajan lupa. 

 

 

Miten ravintokasvit tarjotaan?

Ravintokasvit kannattaa tarjota kokonaisina oksina, jättäen lehdet niihin kiinni. Yksi tapa on asettaa oksat tukevaan purkkiin (vaikkapa tyhjä kurkkupurkki), joka täytetään vedellä. Näin lehdet säilyvät tuoreina huomattavasti pidempään. Samalla oksat toimivat kummitussirkoille kiipeilyalustana ja nahanluontipaikkana. Oksat kannattaa asetella niin, että ne ulottuvat lähelle terraarion kattoa. Näin eläimet voivat hyödyntää terraarion koko korkeuden luonnolliseen liikkumiseen.

Vesipurkin turvallisuuteen tulee kiinnittää huomiota. Purkin tulee olla tarpeeksi tukeva, että se pysyy pystyssä. Purkin suu ei kuitenkaan saa olla niin väljä, että kummitussirkat tai niiden poikaset pääsevät putoamaan veteen oksien ja purkin reunan välistä. Tarvittaessa purkin suun voi peittää esimerkiksi kankaalla, talouspaperilla tai muulla materiaalilla siten, että oksille jää vain niiden vaatimat aukot. Näin ravintokasvit pysyvät tuoreina, mutta sirkkojen hukkumisriski pienenee.

Talviruokinta

Kesällä ravintokasveja löytyy helposti luonnosta, mutta talvella niiden saatavuus on Suomessa haaste. Monet harrastajat käyttävät talviravintona erilaisia kaupasta saatavia yrttejä. Erityisesti sitruunamelissa maistuu monille lajeille hyvin, mutta myös basilika, persilja ja minttu kelpaavat useille.

Kummitussirkkojen ravintomieltymyksissä on lajikohtaisia eroja, ja joskus jopa saman lajin yksilöt voivat suosia eri ravintokasveja. Kaikenlaisia uusia ravintokasveja kannattaakin tarjota rohkeasti kokeiltavaksi, kunhan kasvit ovat turvallisia eikä niitä ole käsitelty torjunta-aineilla.

 

Tarvitseeko kummitussirkka juomavettä?

Useimmat kummitussirkat eivät juo vesikupista, vaan saavat tarvitsemansa veden ravintokasveista sekä lehdille muodostuvista vesipisaroista. Tämän vuoksi terraario sumutetaan lajista riippuen säännöllisesti. Liiallista kosteutta tulee kuitenkin välttää, sillä jatkuvasti märkä terraario lisää homeen ja bakteerien kasvun riskiä.

 

Nahanluonti

Kasvaessaan kummitussirkat vaihtavat nahkansa useita kertoja. Nahanluonnin aikana eläin roikkuu oksasta pää alaspäin ja vetäytyy vähitellen ulos vanhasta kuorestaan. Tämä on herkkä vaihe, jolloin eläintä ei saa häiritä. Epäonnistunut nahanluonti voi johtaa raajojen vaurioitumiseen tai jopa eläimen menehtymiseen. Riittävä korkeus, sopiva ilmankosteus ja rauhallinen ympäristö ovat onnistuneen nahanluonnin tärkeimmät edellytykset.

Lisääntyminen

Kummitussirkkojen lisääntyminen on kiehtovaa. Monet harrastuksessa pidettävät lajit pystyvät nimittäin lisääntymään partenogeneettisesti, eli naaras voi tuottaa jälkeläisiä ilman koirasta. Tätä kutsutaan myös neitseelliseksi lisääntymiseksi. Partenogeneesi ei kuitenkaan ole samanlaista kaikilla kummitussirkoilla. Osa lajeista lisääntyy lähes aina ilman koirasta, osalla lisääntyminen voi tapahtua sekä koiraan kanssa että ilman sitä, ja osa lajeista tarvitsee aina koiraan, jotta munat kehittyvät.

Harrastajan kannalta tämä tarkoittaa sitä, että jo yksi ainoa naaras voi tuottaa jälkeläisiä ilman, että terraariossa on koskaan ollut koirasta. Munia tulee usein runsaasti, ja niiden kuoriutuminen voi kestää lajista ja lämpötilasta riippuen viikoista jopa useisiin kuukausiin.

 

Kuinka kauan kummitussirkka elää?

Elinikä vaihtelee lajista riippuen, mutta useimmat kummitussirkat elävät noin vuoden tai hieman pidempään. Nopeakasvuisilla lajeilla elinkaari voi olla lyhyempi, kun taas suurimmat lajit voivat elää jopa yli kaksi vuotta.

 

Sopiiko kummitussirkka aloittelijalle?

Monet kummitussirkkalajit ovat erinomaisia ensimmäisiä terraarioeläimiä. Ne ovat rauhallisia, hajuttomia ja melko helppohoitoisia. Päivittäinen hoito koostuu pääasiassa tuoreiden ravintokasvien tarjoamisesta sekä terraarion olosuhteiden seuraamisesta.

 

 

Suosittuja kummitussirkkalajeja harrastuksessa

Huomioithan, että kummitussirkkojen suomenkieliset nimet eivät aina ole vakiintuneita. Monilla lajeilla ei ole virallista suomenkielistä nimeä, vaan käytössä on harrastajien, kasvattajien ja eläinkauppojen käyttämiä nimityksiä. Kun etsit lisätietoa sinua kiinnostavasta lajista, käytä ensisijaisesti eläimen tieteellistä nimeä.