Kirsikkabarbi

Kirsikkabarbi (Puntius titteya) on pieni, rauhallinen ja kauniin värinen akvaariokala, joka sopii hyvin kasvillisuudeltaan runsaaseen seura-akvaarioon. Erityisesti koiraat tunnetaan syvän kirsikanpunaisesta värityksestään. Kirsikkabarbi on Sri Lankasta kotoisin oleva sosiaalinen kala, joka viihtyy parhaiten lajitovereidensa seurassa.

Perustiedot

Nopea yhteenveto hoito-olosuhteista

Laji Kirsikkabarbi (Puntius titteya)
Englanninkielinen nimi Cherry barb
Alkuperä Sri Lanka, saaren lounaisosan jokivesistöt
Koko Noin 4–5 cm
Lämpötila 22–27 °C
pH 6,0–8,0
Veden kovuus 2–20 °dGH, mieluiten pehmeä–keskikova
Akvaarion koko Vähintään 60 cm pitkä akvaario
Sosiaalisuus Ryhmä, mieluiten vähintään 10 yksilöä
Hoitotaso Helppo

kirsikkabarbi Puntius titteyaKirsikkabarbi (Puntius titteya)

Kirsikkabarbi on särkikalojen heimoon kuuluva pienikokoinen akvaariokala. Sen vartalo on pitkänomainen ja hieman sivuilta litistynyt. Kylkeä pitkin kulkee tumma pitkittäisjuova, joka erottuu erityisesti naarailla ja nuorilla kaloilla.Koiraat voivat saada erittäin voimakkaan punaisen värityksen, joka ulottuu vartalosta myös eviin. Naaraat ovat yleensä hillitymmän ruskehtavia tai kellertävänpunaisia. Akvaariokaupassa esiintyy myös jalostettuja värimuotoja, joissa punaista väritystä on korostettu. Laji tunnetaan yleisesti nimellä Puntius titteya. Sille on ehdotettu myös nimeä Rohanella titteya, mutta suvun rajauksesta ei ole täyttä yksimielisyyttä.

Alkuperä ja elinympäristö

Kirsikkabarbi on Sri Lankan kotoperäinen laji, jota esiintyy luonnostaan saaren lounaisosan Kelani- ja Nilwala-jokien vesistöissä sekä niiden välisillä pienemmillä valuma-alueilla. Luonnossa kirsikkabarbi elää erityisesti varjoisissa, matalissa ja hitaasti virtaavissa metsäpuroissa. Pohjalla on usein hiekkaa, pudonneita lehtiä ja oksia. Rantakasvillisuus ja veden ylle kaartuvat kasvit tarjoavat suojaa.

Luonnonvaraiset kirsikkabarbit ovat kärsineet elinympäristöjen häviämisestä ja vesistöjen heikentyneestä tilasta. Laji on luokiteltu luonnossa vaarantuneeksi. Akvaariokaupassa myytävät kirsikkabarbit ovat kuitenkin tavallisesti akvaario-oloissa viljeltyjä kaloja, jotka eivät rasita luonnonkantoja.

Luonne ja käyttäytyminen

Kirsikkabarbi on rauhallinen ja melko arka kala, joka sopii hyvin muiden hyväluonteisten lajien seuraan. Se ei yleensä ole samanlainen vilkas evien näykkijä kuin jotkin muut barbit. Kirsikkabarbit ovat sosiaalisia, mutta ne eivät tavallisesti ui jatkuvasti tiiviissä parvessa. Kalat liikkuvat usein väljästi kasvillisuuden lomassa ja hakeutuvat toistensa seuraan erityisesti säikähtäessään. Lajia kannattaa pitää vähintään kymmenen yksilön ryhmässä. Riittävän suuressa ryhmässä kalat ovat rohkeampia ja niiden käyttäytyminen on luonnollisempaa. Koiraiden keskinäinen kilpailu voi myös voimistaa niiden punaista väritystä. Ryhmässä on hyvä olla sekä koiraita että naaraita. Koiraat voivat esitellä värejään toisilleen ja kilpailla naaraiden huomiosta, mutta nämä kohtaamiset ovat yleensä harmittomia.

Akvaarion koko ja sisustus

Kirsikkabarbille sopii vähintään 60 cm pitkä akvaario. Suuremmassa akvaariossa voidaan pitää isompaa ryhmää ja tarjota enemmän tilaa kalojen luonnolliselle liikkumiselle. Kirsikkabarbit viihtyvät erityisen hyvin runsaasti istutetussa akvaariossa. Kasvillisuutta kannattaa sijoittaa etenkin akvaarion reunoille ja takaosaan, jolloin keskelle jää avointa uintitilaa. Tumma pohjamateriaali, juurakot ja kelluskasvit auttavat luomaan suojaisan ympäristön. Hieman hillityssä valaistuksessa kirsikkabarbien värit pääsevät usein paremmin oikeuksiinsa. Vaikka laji viihtyy kasvillisuuden suojassa, akvaariota ei tarvitse sisustaa niin tiheäksi, ettei kaloille jää lainkaan avointa uintitilaa.

Vesiolosuhteet

Kirsikkabarbi on melko sopeutuvainen akvaariokala. Sopiva lämpötila on noin 22–27 °C ja pH 6,0–8,0. Viljellyt kalat sietävät yleensä melko laajaa veden kovuusaluetta, mutta luonnonoloja vastaava pehmeä tai keskikova vesi on hyvä valinta. Veden laadun tulee pysyä vakaana, ja akvaariossa on oltava toimiva biologinen suodatus. Säännölliset vedenvaihdot auttavat ylläpitämään kalojen terveyttä. Voimakas virtaus ei ole tarpeen, mutta kevyt veden liike sopii lajille hyvin.

Ruokinta

Kirsikkabarbi on kaikkiruokainen. Luonnossa sen ravintoon kuuluu muun muassa pieniä selkärangattomia, toukkia, levää ja muuta vedestä sekä pohjan läheisyydestä löytyvää ravintoa. Akvaariossa sille sopivat esimerkiksi laadukkaat hiutale- ja raeruoat, sekä erilaiset pakaste- ja elävät ruoat, kuten artemia, vesikirput ja pienet surviaissääsken toukat. Ruokavalioon kannattaa sisällyttää myös kasvipitoisia aineksia. Monipuolinen ruokinta auttaa ylläpitämään kalojen hyvää kuntoa ja koiraiden voimakasta väritystä.

Yhteensopivuus muiden kalojen kanssa

Kirsikkabarbi sopii hyvin rauhalliseen seura-akvaarioon. Sopivia seuralaisia ovat esimerkiksi monet pienet tetrat, rasborat, rauhalliset rihmakalat sekä sopivissa vesiarvoissa viihtyvät pohjakalat. Hyvin suuria, aggressiivisia tai jatkuvasti muita kaloja häiritseviä lajeja kannattaa välttää. Kirsikkabarbi voi vetäytyä piiloon, jos se kokee ympäristönsä turvattomaksi. Kirsikkabarbit eivät yleensä häiritse muita kaloja, mutta kutuaikana koiraat voivat hetkellisesti puolustaa pientä aluetta tai ajaa toisiaan takaa.

Sukupuolten tunnistus

Kirsikkabarbin sukupuolet on aikuisina yleensä helppo erottaa toisistaan. Koiraat ovat hoikempia ja huomattavasti punaisempia kuin naaraat. Hyväkuntoisen koiraan väri voi olla lähes kauttaaltaan syvän kirsikanpunainen. Naaraat ovat usein hieman kookkaampia ja pyöreämpivatsaisia. Niiden väritys on hillitympi, ja tumma kylkijuova erottuu yleensä selvemmin. Nuorten kalojen sukupuolten erottaminen voi olla vaikeampaa, sillä koiraiden voimakas väritys kehittyy vasta niiden kasvaessa.

Lisääntyminen

Kirsikkabarbi on mätikala, jonka lisääntyminen akvaariossa on mahdollista. Se kutee tavallisesti tiheän kasvillisuuden tai muiden hienojakoisten rakenteiden joukkoon. Vanhemmat eivät hoida mätiä tai poikasia, vaan voivat syödä omia mätimuniaan. Jos poikasia halutaan kasvattaa tarkoituksellisesti, erillinen kutuakvaario helpottaa mädin suojaamista. Kutuakvaarioon voidaan sijoittaa esimerkiksi hienolehtisiä kasveja tai kutumoppeja. Mäti kuoriutuu yleensä noin 1–2 vuorokaudessa, ja poikaset alkavat uida vapaasti pian sen jälkeen. Poikasille tarjotaan aluksi hyvin pienikokoista ravintoa, kuten likoeläimiä. Niiden kasvaessa voidaan siirtyä esimerkiksi vastakuoriutuneisiin artemioihin. Runsaasti kasvitetussa, rauhallisessa seura-akvaariossa saattaa toisinaan selvitä yksittäisiä poikasia ilman erillistä kasvatusta.

Huomioitavaa

Kirsikkabarbi on hyvä valinta myös aloittelevalle akvaarioharrastajalle, kunhan akvaario on kypsynyt ja kalat saavat elää riittävän suuressa ryhmässä. Lajin rauhallinen luonne ja kaunis väritys tekevät siitä sopivan erityisesti kasvillisuudeltaan runsaaseen seura-akvaarioon. Koiraiden voimakas punainen väri näkyy parhaiten silloin, kun kalat tuntevat olonsa turvalliseksi ja saavat monipuolista ravintoa.

Kaikki tarvikkeet ja ruoat akvaariokaloille
Tarvitsetko sopivaa ruokaa tai tarvikkeita akvaariokaloille? Tutustu valikoimaamme tai kysy neuvoa – autamme mielellämme!