Imunuoliaislaji "sininen seepra"

“Sininen seepra” on näyttävä ja erikoislaatuinen imunuoliaislaji, joka on sopeutunut elämään nopeasti virtaavissa vesissä. Se sopii parhaiten akvaarioon, jossa voidaan tarjota voimakas virtaus, korkea happipitoisuus ja runsaasti kivipintoja.

Imunuoliainen “sininen seepra”, Gastromyson sp.

Luonne ja käyttäytyminen

“Sininen seepra” on yleensä rauhallinen laji, joka sopii seura-akvaarioon muiden samankaltaisia olosuhteita vaativien kalojen kanssa. Erityisen hyvin se viihtyy muiden virtaavissa vesissä elävien lajien seurassa.

Samaan akvaarioon sopivat myös monet pienet ja rauhalliset kalat, kuten tetrat ja rasborat. Lisäksi erilaiset selkärangattomat, kuten kotilot ja ravut, voivat olla sopivia seuralaisia.

Alkuperä ja vesiolosuhteet

Luonnossa tämä imunuoliaislaji elää Borneon kirkkaissa ja nopeasti virtaavissa puroissa sekä joissa. Näille vesistöille on tyypillistä korkea happipitoisuus, voimakas virtaus ja runsaasti sileitä kivipintoja.

Akvaariossa vastaavien olosuhteiden luominen on tärkeää. Tehokas suodatus, lisäkiertovesipumppu ja tarvittaessa ilmapumppu auttavat varmistamaan riittävän virtauksen ja hapekkuuden. Laji on herkkä veden laadulle, erityisesti ammoniakille, joten säännölliset vedenvaihdot ovat tärkeitä.

Suositeltavat vesiarvot ovat lämpötila 20–24 °C, pH 6,5–7,5 ja kovuus 5–12 dH.

Akvaarion koko ja sisustus

Pienelle ryhmälle suositellaan vähintään noin 80 litran akvaariota. Suuremmassa altaassa veden laatu pysyy yleensä helpommin tasaisena.

Pohjamateriaaliksi sopii hienojakoinen hiekka tai pienirakeinen sora. Akvaarioon tulee lisätä runsaasti sileitä kiviä, juurakoita ja muita pintoja, joihin kalat voivat kiinnittyä ja joilta ne voivat laiduntaa levää ja biofilmiä.

Elävät kasvit sopivat myös hyvin, mutta on hyvä huomioida, että voimakas virtaus voi vaurioittaa kaikkein hentolehtisimpiä kasveja.

Erityisvaatimukset

Tämä laji tarvitsee kypsyneen akvaarion, jossa on valmiiksi levää ja biofilmiä ravinnoksi. Tästä syystä se ei ole paras valinta aivan uuteen akvaarioon.

Veden tulee olla hyvin hapekasta ja puhdasta. Viikoittainen 20–30 % vedenvaihto auttaa ylläpitämään hyvää vedenlaatua.

Sukupuolierot

Sukupuolten erottaminen on haastavaa, mutta mahdollista. Naaraat ovat usein erityisesti kutuaikana pulleampia kuin koiraat. Vatsan alueen tarkempi tarkastelu voi paljastaa naarailla hieman suuremmat ja näkyvämmät sukupuoliaukot.

Myös värityksessä voi olla eroja: koiraat, erityisesti hallitsevat yksilöt, ovat usein puhtaan sinisiä, kun taas naaraiden sävy voi olla hieman sameampi. Erot näkyvät parhaiten ylhäältä päin tarkasteltuna.

Ruokinta

“Sininen seepra” on ensisijaisesti levänsyöjä, mutta se hyödyntää myös muuta ravintoa. Akvaariossa sille sopivat spirulinapohjaiset tabletit, pienet selkärangattomat sekä esikeitetyt vihannekset, kuten kesäkurpitsa, pinaatti ja kurkku.

Koska laji syö pohjalta, ruoan tulee vajota akvaarion pohjalle.

Lisääntyminen

Lajin lisääntyminen akvaariossa on harvinaista, mutta mahdollista. Optimaalisissa olosuhteissa poikasia voi syntyä satunnaisesti.