Terraariokasvit ja lihansyöjäkasvit

Elävät kasvit tekevät terraariosta luonnollisen näköisen ja voivat tarjota eläimille suojaa, piilopaikkoja sekä lajista riippuen kiipeily- ja levähdyspaikkoja. Kasvit osallistuvat myös terraarion veden ja ravinteiden kiertoon.

Bioaktiivisessa terraariossa kasvit, mikro-organismit ja hajottajaeläimet muodostavat toimivan kokonaisuuden. Kasvit hyödyntävät kasvualustan ravinteita, kun taas esimerkiksi siirat ja hyppyhäntäiset osallistuvat eloperäisen aineksen hajottamiseen.

Kasvit eivät kuitenkaan korvaa terraarion puhdistusta, ilmanvaihtoa tai eläimen tarvitsemaa muuta hoitoa. Lisätietoa saat kasviterraarioiden oppaastamme.

Eivät. Kasvit valitaan terraarion lämpötilan, ilmankosteuden, valaistuksen, kasvualustan ja koon mukaan. Kosteaan sademetsäterraarioon sopivat erilaiset kasvit kuin kuivaan aavikkoterraarioon.

Myös eläinlaji vaikuttaa kasvivalintaan. Kaivavat, kasveja syövät tai voimakkaasti liikkuvat eläimet voivat vahingoittaa herkkiä kasveja. Eläimen turvallisuus on aina varmistettava ennen kasvin lisäämistä terraarioon.

Kasvivaloa voidaan käyttää terraariossa lisävalaistuksena, mutta se ei korvaa eläimen tarvitsemaa UVB-valaistusta tai lämmitystä.

Esimerkiksi parta-agama tarvitsee asianmukaisen UVB-valaistuksen D3-vitamiinin muodostumiseen ja kalsiumaineenvaihdunnan tueksi. Lisäksi se tarvitsee sopivan lämpötilaeron terraarion eri osien välille.

Kasvivalot on puolestaan suunniteltu tuottamaan kasvien yhteyttämiseen soveltuvaa näkyvää valoa. Eläimen ja kasvien valaistustarpeet on siis arvioitava erikseen. Samassa terraariossa voidaan käyttää sekä eläimelle sopivaa UVB- ja lämpövalaistusta että kasvien tarvitsemaa lisävaloa.

Valaisimet on sijoitettava niin, että eläimelle jää mahdollisuus siirtyä pois voimakkaimmasta valosta ja lämmöstä.

Terraariokasvien valontarve vaihtelee huomattavasti. Valon määrän ja voimakkuuden on vastattava kasvatettavien kasvien tarpeita.

Aavikkoterraariossa monet kuivuutta sietävät kasvit tarvitsevat runsaasti näkyvää valoa. Eläimelle asennettu UVB-valaisin ei yksin välttämättä tarjoa riittävästi valoa kasvien kasvuun.

Kosteassa sademetsäterraariossa monet saniaiset, pitsilehdet ja muut metsien aluskasvillisuuden kasvit viihtyvät kirkkaassa hajavalossa. Myös niille voidaan tarvita erillinen kasvivalaisin, jos muu valaistus on riittämätön.

Kasvivalon tarvetta arvioitaessa huomioidaan kasvilaji, valaisimen teho, etäisyys kasveista ja valaistusaika. Kasvien lisävalaistus ei saa vaarantaa terraarioeläimen hyvinvointia.

Joissakin tapauksissa voi, mutta sopivuus riippuu sekä kasvi- että eläinlajista. Kaikki lihansyöjäkasvit eivät tarvitse samanlaisia olosuhteita, eikä niitä voi yleisesti suositella kaikkiin kosteisiin terraarioihin.

Esimerkiksi osa trooppisista kannukasveista, kihokeista ja rakkovesiherneistä voi viihtyä sopivasti valaistussa ja ilmastoidussa kasviterraariossa. Kärpäsloukku puolestaan tarvitsee voimakasta valoa ja viileän talvilevon, joten jatkuvasti lämmin terraario ei yleensä sovi sen ympärivuotiseen kasvatukseen.

Eläimen turvallisuus on arvioitava erikseen. Kasvin ansat, kasvutapa, mahdollinen syöminen tai tallominen sekä kasvin kasvualusta voivat vaikuttaa siihen, onko yhteiskasvatus järkevää.

Lue lisää lihansyöjäkasvien hoito- ja kasvatusoppaasta.

Lihansyöjäkasveja ei yleensä tarvitse ruokkia säännöllisesti. Ne saavat energiansa valosta yhteyttämällä ja täydentävät ravinnonsaantiaan pyydystämällä pieniä eläimiä, erityisesti hyönteisiä.

Kasvi voi saada lisäravinteita satunnaisista saaliseläimistä, mutta ruokintatarve ja sopivat menetelmät vaihtelevat lajeittain. Kaikille lihansyöjäkasveille ei ole yhtä oikeaa ruokintaväliä.

Kasveille ei pidä antaa lihaa, juustoa tai muuta ihmisille tarkoitettua ruokaa. Myöskään kärpäsloukun ansoja ei kannata sulkea huvin vuoksi.

Hyvä valaistus, sopiva kasteluvesi ja oikeanlainen kasvualusta ovat tavallisesti tärkeämpiä kuin erillinen ruokinta.

Lannoitustarve riippuu kasvilajista, kasvualustasta ja terraarion olosuhteista. Tavalliset terraariokasvit voivat tarvita lisäravinteita etenkin pitkäaikaisessa ruukkukasvatuksessa, mutta kaikkia kasveja ei tarvitse lannoittaa säännöllisesti.

Bioaktiivisessa terraariossa hajottajaeliöt osallistuvat ravinteiden kiertoon. Tämä voi vähentää lisälannoituksen tarvetta, mutta ei takaa kaikkien kasvien ravinteiden riittävyyttä kaikissa olosuhteissa. Tutustu myös bioaktiiviseen pohjaan.

Eläimiä sisältävässä terraariossa lannoitteiden käyttö on suunniteltava erityisen huolellisesti, eikä kasvilannoitteita pidä lisätä eläinten ulottuville ilman niiden turvallisuuden varmistamista.

Lihansyöjäkasvit ovat oma erityisryhmänsä. Monet niistä kasvavat luonnostaan vähäravinteisissa ympäristöissä ja voivat vahingoittua tavallisista kasvualustoista tai lannoitteista. Niiden lannoituksessa on noudatettava lajikohtaisia ohjeita.

Kyllä, monet huonekasvit soveltuvat myös terraariokasvatukseen. Erityisesti pienikokoiset, kosteassa ilmassa viihtyvät trooppiset kasvit voivat sopia kosteisiin kasviterraarioihin.

Kasvin valinnassa on kuitenkin huomioitava sen lopullinen koko, kasvunopeus, valontarve ja kosteudensieto. Kaikki huonekasvit eivät siedä jatkuvasti korkeaa ilmankosteutta tai märkää kasvualustaa.

Jos terraariossa on eläimiä, kasvin turvallisuus on tarkistettava eläinlajikohtaisesti. Uudet kasvit kannattaa pitää erillään ja tarkistaa huolellisesti tuholaisten varalta. Myös mahdolliset torjunta-aine- ja lannoitejäämät on huomioitava ennen kasvin siirtämistä eläimen elinympäristöön.

Luonnonkasvien käyttö on mahdollista joissakin kasviterraarioissa, mutta siihen liittyy useita huomioitavia asioita.

Kasvi on tunnistettava varmasti, ja sen keräämisen on oltava sallittua. Kasveja ei saa kerätä rauhoitettuina eikä sellaisilta alueilta tai sellaisella tavalla, jossa kerääminen on kiellettyä. Sammalten ja muiden kasvien keräämiseen voi tarvita maanomistajan luvan.

Luonnosta tuodut kasvit voivat sisältää tuholaisia tai muita eliöitä, joita ei haluta terraarioon. Lisäksi monet suomalaiset luonnonkasvit tarvitsevat vuodenaikojen vaihtelua tai viileän lepokauden eivätkä siksi viihdy jatkuvasti lämpimässä terraariossa.

Eläimiä sisältävään terraarioon turvallisin lähtökohta on käyttää tunnettuja, tarkoitukseen soveltuvia ja huolellisesti tarkistettuja kasveja.

Parta-agaman terraarioon valitaan kasveja, jotka sietävät kuivahkoja olosuhteita, voimakasta valoa ja eläimen liikkumisesta aiheutuvaa rasitusta. Kasvien on myös oltava turvallisia, jos agama syö niiden lehtiä tai muita osia.

Joitakin kestäviä mehikasveja ja muita kuivaan ympäristöön sopivia kasveja voidaan käyttää, mutta pelkkä kasvin kuivuudensieto ei tee siitä turvallista parta-agamalle. Sopivuus on tarkistettava kasvilajikohtaisesti.

Vältä teräväpiikkisiä kaktuksia, myrkyllisiksi tunnettuja kasveja ja kasveja, joissa voi olla haitallisia torjunta-ainejäämiä. Myös ruukkujen ja istutusten on oltava tukevia.

Jos sopivan elävän kasvin turvallisuudesta ei ole varmuutta, terraarion voi sisustaa myös turvallisilla keinokasveilla ja muilla tarkoitukseen soveltuvilla materiaaleilla.

Valitse kasvit ensisijaisesti terraarion olosuhteiden ja mahdollisen eläinlajin mukaan. Tarkista ainakin lämpötila, ilmankosteus, valaistus, kasvualusta ja kasvin lopullinen koko.

Kuiva ja valoisa terraario

Kuivaan terraarioon sopivat monet kuivuudensietoiset mehikasvit ja muut kasvit, jotka eivät tarvitse jatkuvasti kosteaa kasvualustaa. Kasvin tarkka laji ja mahdollisen terraarioeläimen turvallisuus on aina tarkistettava.

• Kuivan terraarion kasvit ja mehikasvit
• Ilmakasvit – sopivuus riippuu lajista, ilmankosteudesta ja ilmanvaihdosta

Kostea sademetsäterraario

Kosteaan terraarioon voidaan valita esimerkiksi pienikokoisia trooppisia kasveja, jotka viihtyvät korkeassa ilmankosteudessa ja sopivassa hajavalossa.

• Pitsilehdet (Fittonia)
• Muorinkukat (Peperomia)
• Köynnösviikuna (Ficus pumila)
• Saniaiset (esimerkiksi Nephrolepis)
• Sammalet

Lihansyöjäkasvit tarvitsevat usein omanlaisensa kasvualustan ja kasteluveden. Niiden sopivuutta ei voi päätellä pelkän ilmankosteuden perusteella. Katso lihansyöjäkasvien hoito-ohje.

Lisää neuvoja löydät kasviterraarioiden oppaastamme.

Osa terraariokasveista voi olla haitallisia tai myrkyllisiä eläimille. Kasvin turvallisuus riippuu sekä kasvilajista että terraariossa elävästä eläinlajista.

Ihmisille, kissoille tai koirille laadittuja myrkyllisyysluetteloita ei voi sellaisenaan soveltaa kaikkiin matelijoihin tai sammakkoeläimiin. Myös se vaikuttaa, voiko eläin syödä kasvia, joutua kosketuksiin sen nesteiden kanssa tai altistua kasvissa oleville kemikaalijäämille.

Ennen kasvin sijoittamista eläimen terraarioon:

• varmista kasvin tarkka laji
• tarkista sen sopivuus kyseiselle eläinlajille
• huomioi mahdolliset torjunta-aine- ja lannoitejäämät
• vältä kasveja, joiden turvallisuudesta ei ole riittävästi tietoa

Jos eläin syö kasveja, kasvin syöntiturvallisuus on erityisen tärkeää. Epävarmassa tilanteessa kasvia ei pidä sijoittaa eläimen ulottuville.