Viljakäärme
Tieteellinen nimi: Pantherophis guttatus
Englanniksi: Corn Snake
Viljakäärme on yksi suosituimmista terraariokäärmeistä niin Suomessa kuin maailmallakin. Se on myrkytön ja soveltuu loistavasti myös käärmeharrastajan ensimmäiseksi käärmeeksi.
Yleistä
Viljakäärmettä voi pitää yksin, pariskuntana tai pienessä ryhmässä.
Viljakäärme kuuluu pieniin tai keskikokoisiin käärmeisiin, ja sen pituus vaihtelee 90–150 cm:n välillä. Se elää keskimäärin noin 15 vuotta, mutta joidenkin yksilöiden tiedetään saavuttaneen yli 20 vuoden iän.
Viljakäärmeestä on kehitetty kymmenittäin ja kymmenittäin erilaisia värimuotoja, lisäksi saman värimuodon edustajat voivat näyttää hyvin erilaisilta - värien ja kuviointien määrä on siksi lähes rajaton.
Lajin luonnollinen levinneisyysalue ulottuu Yhdysvaltojen kaakkoisosiin, kuten Floridan, Louisianan ja Tennesseen lounaisiin osiin. Viljakäärme on läheistä sukua hopeanharmaalle hiekkarottakäärmeelle, Pantherophis emoryi, jota esiintyy Mississippijoen länsiosissa ja joka risteytyy helposti viljakäärmeen kanssa. Hiekkarottakäärme (ennen aroviljakäärme) hoidetaan samaan tapaan kuin viljakäärme, samoin iso osa muitakin pohjoisamerikkalaisia rottakäärmelajeja.
Terraarion koko
Yksittäiselle aikuiselle viljakäärmeelle suositellaan usein alle metrin levyistä terraariota. Periaatteessa näinkin pieni terraario voi toimia, sillä käärmeellä ei ole minkäänlaista fysiologista syytä saada itseään täysin suoraksi. Suosittelemme kuitenkin ainakin 120 cm leveää terraariota, jonka pohjan leveys on esim. 45 cm ja korkeutta esim. 90 cm. Tämä siksi, että suurempaan terraarioon on helpompaa luoda matelijan kaipaamia lämpötilavaihteluita, lisäksi käärmeen lihaksisto pysyy kunnossa, kun sille voidaan tarjota runsaasti mahdollisuuksia piiloutumiseen, kaiveluun ja kiipeilyyn.
Aivan pienen poikasen sijoittaminen isoon terraarioon voi hankaloittaa käärmeen hoitoa, joten pikkupoikasen voi hyvin majoittaa aluksi muoviterraarioon. Terraarion kokoa voi kasvattaa sitä mukaa kuin käärmekin kasvaa.
Terraarioihin voit tutustua täällä >
Pohjamateriaali
Pohjamateriaalin tulee olla pölisemätöntä ja käärmeelle turvallista. Pohjamateriaalina kaarnahake, korkkihake, pyökkihake, terraariomatto tai sanomalehti toimivat hyvin. Käärmeet nauttivat pohjamateriaalin kaivautumisesta, joten materiaalia saa olla useampi sentti. Pohja pidetään kuivana ja puhtaana.
Pohjamateriaalit terraarioihin löydät täältä >
Sisustus ja kiipeilymahdollisuudet
Useimpien käärmeiden tavoin viljakäärmeetkin ovat aktiivisimmillaan hämärällä. Liikkuessaan ne etsivät ruokaa jyrsijöiden tunneleista ja aluskasvillisuuden seasta, sekä kiipeilevät puissa ja pensaissa. Terraarioonkin on hyvä laittaa kiipilyoksia, kasvillisuutta ja piilopaikkoja. Oksiksi sopivat tukevat lehtipuiden oksat. Ne tulee kiinnittää terraarioon siten, ettei käärme pääse niitä kaatamaan.
Koska käärmeet eivät voi sulkea silmiään, ne yleensä hakeutuvat pimeään nukkuakseen - pimeässä ne ovat yleensä myös piilossa, eli turvassa. Terraarion pohjalle laitetaan käärmeelle piilopaikkoja, kuten kaarnanpaloja, luolia, kukkaruukun puolikkaita ja muita käärmeelle turvallisia piiloja. Jos samassa terraariossa on useita käärmeitä, on niiden kaikkien mahduttava samaan aikaan piiloon, joten piilopaikkoja saa olla useita. Ihanteellista olisi myös, jos piilopaikkoja olisi yhdelläkin käärmeellä useita, jotta osa piiloista voi olla terraarion lämpimässä osassa, ja osa viileämmässä.
Aidot tai keinotekoiset kasvit antavat terraariolle kaunista ulkonäköä sekä käärmeelle piilopaikkoja. Aidot kasvit myös nostavat jonkin verran imankosteutta. Käärmeet eivät arvosta somisteiden estetiikkaa, vaan kiipeilevät ja matavat niiden päällä ilman tunnontuskia - kasvien ja somisteiden tulee siis olla käärmeenkestäviä.
Tutustu luoliin TÄÄLLÄ >
Tutustu somisteisiin TÄÄLLÄ >
Tutustu aitoihin kasveihin TÄÄLLÄ >
Tutustu tekokasveihin TÄÄLLÄ >
Lämpötila
Peruslämpötilaksi terraarioon sopii noin 24 astetta. Öisin terraariota ei normaalissa huonelämmössä tarvitse lämmittää lainkaan. Vaihtolämpöisenä eläimenä käärme tarvitsee terraarioonsa lämmittelyalueen, jossa lämpötila saa kohota 35 asteeseen. Terraariokäyttöön tarkoitettuja lämmitysratkaisuja on markkinoilla paljon. Lämpömatto toimii käärmeellä hyvin. Mikäli terraario on kookas, voi sen yläosaan, esimerkiksi kiipeilytason yläpuolelle, sijoittaa myös lämpölampun. Tarkkaile lämpötilaa lämpömittarilla niin terraarion viileämmässä, kuin lämpimämmässäkin kohdassa säännöllisesti.
Tutustu lämpölamppuihin TÄÄLLÄ >
Tutustu muihin lämmitysratkaisuihin TÄÄLLÄ >
Valaistus
Viljakäärme ei tarvitse UV-lamppua siinä määrin kuin monet muut matelijat, jotka UVB-säteiden avulla pitävät A- ja D- vitamiinien synteesin kunnossa. Viljakäärme saa ravinnostaan kaikki tarvitsemansa vitamiinit kunhan ravintoeläimet ovat hyvin ruokittuja, terveitä ja oikeaoppisesti säilytettyjä. Toisaalta UV-säteen on todettu vaikuttavan käärmeiden yleiseen aktiivisuuteen, joten sitä voi oivallisesti käyttää. Jonkinlainen valaistus on kuitenkin hyvä olla, sillä luodaan käärmeelle luonnollinen päivä- ja vuosirytmi.
Tutustu terraariolamppuihin TÄÄLLÄ >
Katso ajastimet TÄÄLTÄ >
Kosteus
Terraarion ilmankosteutena 50-60% on sopiva, mutta nahanluonnin aikaan kosteus kannattaa nostaa 70 %:iin suihkuttamalla terraariota vedellä, tai lisäämällä terraarioon kosteampi alue esim. wet-boxia käyttäen.
Pidä terraariossa aina vesikulho, joka on niin kookas, että kärme mahtuu halutessaan kiertymään kokonaan veden alle. Käärme juo vetensä samasta astiasta, joten pidä vesi puhtaana.
Ruokinta
Viljakäärme on myrkytön laji ja tappaa luonnossa saaliinsa kuristamalla, kunnes aterian pulssi ei enää tunnu. Terraariokäärmeitä ei Suomen eläinsuojelulain mukaan saa elävillä ruokaeläimillä ruokkia, joten pakastettuina myytävät hiiret ja rotat sopivat hyvin.
Pakasteruoka sulatetaan lämpimässä vedessä ja tarjotaan käärmeelle pitkillä pinseteillä heilutellen. Ruokintaväliin vaikuttaa käärmeen ikä, koko, tarjotun aterian koko ja muut yksilölliset seikat, mutta keskimäärin nuoret käärmeet ruokitaan 4-7 vrk välein, aikuiset 7-14 vrk välein.
Ruokinnan jälkeen käärmettä ei tule käsitellä muutamaan päivää, jotta se ehtii sulattaa ravintonsa kunnolla.
Tyypillisesti käärmeiden ruokahalu on huono ennen nahanluontia viikonkin ajan. Odota siis, että toimenpide on kokonaan ohi, enenkuin tarjoat kärmeelle ruokaa. Myös vuorokaudenaika saattaa vaikuttaa ruokahaluun: joillekin ruoka maistuu parhaiten illansuussa tai vasta valojen sammuttua. Pitkätkään paastot eivät terveelle käärmeelle ole haitallisia, on kuitenkin hyvä tarkkailla käärmeen painoa jotta se ei pääse laihtumaan.
Terveys ja hyvinvointi
Nahanluonti: Kasvaessaan käärme luo useita kertoja nahkaansa. Käärmeen silmät muuttuvat harmaansameiksi ja sen kropan väritys voi haaleta ennen nahanluontia. Tällöin sen ruokahalu yleensä katoaa ja se saattaa olla normaalia levottomampi. Nyt on hyvä tarkistaa, että terraarion ilmankosteus on riittävä - liian kuivassa nahanluonti vaikeutuu. Onnistuneesta nahanluonnista kertoo ehjä, läpikuultava, kreppipaperimainen nahka terraariossa. Jos nahka irtoaa repaleisina paloina, voi käärmeen oloa helpottaa pitämällä sitä litimärkien sanomalehtipapereiden tai esim. kosteiden pyyhkeiden seassa, kunnes nahka on ”vetreytynyt” tarpeeksi lähteäkseen irti.
Käsittely: Periaatteessa mikään terraarioeläinlaji ei ole sylilemmikki, joten eläimen käsittely ei sinällään ole erityisen suositeltavaa. On kuitenkin hyvä, että eläin tottuu käsittelyyn yleisten hoitotoimenpiteiden helpottamiseksi ja vaikkapa eläinlääkärissä asiointia silmällä pitäen. Anna käärmeelle aikaa tottua uuteen ympäristöönsä viikon tai parin ajan ennen käsittelyharjoitusten aloittamista.
Hygienia: Huolehdi aina hygieniasta käsitellessäsi käärmettä tai sen tarvikkeita. Matelijat voivat kantaa salmonellabakteeria.
Lisääntyminen
Sukupuolen määritys ei ole aivan yksinkertaista, mutta kokeneen harrastajan tai matelijoihin perehtyneen eläinlääkärin tekemä "sondaus" paljastaa käärmeen sukupuolen. Ulkoisesti sukupuolen voi tunnistaa hännästä. Häntä alkaa yhteissuolen kohdalta, eli siellä missä käärmeellä olisi takamus, jos sillä olisi takamus. Kohta on helppo tunnikstaa katsomalla käärmeen vatsasuomuja. Käärmeen vatsapuolella suomut ovat yksittäisinä riveinä, mutta yhteissuolen alueella suomut asettuvat kahden vierekkäisen suomun pareiksi. Koiraiden häntä on pidempi ja niiden hännäntyvi on paksumpi kuin naarailla.
Talvilepo ja lisääntyminen
Olemme kirjoittaneet viljakäärmeen lisääntymisestä ja talvilevosta oman artikkelinsa, klikkaa tästä >
Tutustu haudonta-astioihin täällä >
Vermikuliitin löydät täältä >