Vesiarvot akvaariossa

Kuva akvaarion vesitesteistä

Vesiarvot kertovat veden kemiallisesta tilasta ja auttavat ymmärtämään, miksi kalat, kasvit tai levät käyttäytyvät tietyllä tavalla. Arvojen testaaminen ei ole vain ongelmatilanteita varten – säännöllinen seuranta auttaa ennakoimaan muutoksia ja pitämään akvaarion tasapainossa pitkällä aikavälillä.

Eri vesiarvojen yhteydessä käytetään erilaisia lyhenteitä. Vaikka osa testeistä on suunnattu vaativampiin kasvi- tai kalalajeihin, on myös perusharrastajan hyvä tietää, mitä nämä merkinnät tarkoittavat ja miksi ne voivat olla tärkeitä.

 

Vesitestien tärkeimmät perusarvot

Perusakvaarion ylläpidossa tärkeimpiä seurattavia arvoja ovat tyypillisesti pH, KH, GH ja NO3. Näiden avulla voidaan arvioida veden soveltuvuutta kaloille ja kasveille sekä seurata biologisen tasapainon toimivuutta.
Missään nimessä ei ole haitaksi tutkia muitakin arvoja - esimerkiksi veden klooripitoisuus ja hiilidioksidin määrä ovat monesti tarpeen tietää nekin. Näistä voit kuitenkin aloittaa.

Lyhenne Nimi
KH Karbonaattikovuus
GH Yleiskovuus
pH Happamuus
NO3 Nitraatti

Tavoiteltavia ihannearvoja (viitteellisiä)

Vesiarvo Tavoiteltava arvo Huomioitavaa
pH (happamuus / emäksisyys) 6,5 – 7,5

Pehmeän veden akvaarioissa pH-arvo on yleensä 6,5 - 7,0
Kultakalojen ja synnyttävien hammaskarppien akvaarioissa pH-arvo on yleensä 7,5 - 8,0
Malawi ja Tanganjika akvaarioissa pH-arvo on yleensä 7,8 - 8,5
KH (karbonaattkovuus) 2 – 8 °dKH Pitää pH-arvon vakaana. Jos KH laskee lähelle 0, pH voi muuttua äkillisesti, mikä on haitallista kaloille.
Optimaalinen KH on yleensä 2–4 °dKH pehmeälle tai 4–8 °dKH keskikovalle vedelle, kalalajien tarpeen mukaan.
GH (kokonaiskovuus) 5 – 12 °dGH Useimmille akvaariokaloille sopivinta on pehmeä vesi (3-8 °dGH)
Monille Afrikan ja Aasian kirjoahvenille, sekä elävänä synnyttäville hammaskarpeille kova vesi (yli 10 °dGH) on parempi.
NO3 (nitraatti) alle 25 mg/l 10–20 mg/l on hyvä tavoite kypsässä altaassa, sillä nitraatti toimii kasveille ravinteena.
Liian korkea pitoisuus voi olla haitallista kaloille.

 

Laajempi vesiarvojen seuranta

Joskus vesiarvoista on tärkeää tietää muutakin kuin aivan perusasiat. Ne auttavat hienosäätämään olosuhteita ja tukemaan kasvien kasvua.

Lyhenne Nimi
O₂ Happi
Cl₂ Kloori
Fe Rauta
K Kalium
Mg Magnesium
CO₂ Hiilidioksidi
PO₄ Fosfaatti

Tavoiteltavia ihannearvoja (viitteellisiä)

Vesiarvo Tavoiteltava arvo Huomioitavaa
O₂ (Happi) 6 – 8 mg/l

Riittävä happipitoisuus on elintärkeä kaloille ja hyödyllisille bakteereille.
Hapen määrää lisää veden pintakierto, lisäilmastus, kasvit (fotosynteesi tuottaa happea päivällä) sekä happitabletit.
Cl₂ (Kloori) 0 mg/l Kloori on haitallista kaloille ja tuhoaa hyödyllisiä bakteereja.
Siksi hanavesi tulee aina käsitellä vedenparannusaineella.
Fe (Rauta) 0,05 – 0,1 mg/l Tärkeä kasviravinne.
Puute näkyy vaaleina lehtinä, liiallinen rauta voi edistää levien kasvua.
Puutteeseen suosittelemme rautalisää.
K (Kalium) 5 – 15 mg/l Tukee kasvien lehtikasvua ja yleistä vastustuskykyä.Puute ilmenee usein reikäisinä tai kellastuvina lehtinä.
Puutteeseen suosittelemme kaliumlisää.
Mg (Magnesium) 5 – 10 mg/l Osa veden kovuutta ja tärkeä fotosynteesille. Epätasapaino voi heikentää kasvien ravinteidenottoa.
Puutteeseen suosittelemme magnesiumlisää.
CO₂ (Hiilidioksidi) 15 – 30 mg/l CO2 on kasvien "ruokaa", joka tehostaa kasvua ja värejä.  Kun kasvit voivat hyvin, ne kilpailevat levien kanssa ravinteista, mikä vähentää leväongelmia
CO2:a voi lisätä hiilidioksidilannoituksella.
PO₄ (Fosfaatti) 0,1 – 0,5 mg/l Korkeat tasot edistävät levien kasvua, mutta pieni määrä on välttämätön kasveille.
Tärkeintä on tasapaino: liika fosfaatti = levät, liian vähän = kasvit kärsivä
Puutteeseen suosittelemme fosfaattilisää.

On tärkeä muistaa, että jokainen akvaario on omanlaisensa: kalalajit, altaan koko, kasvien määrä, valaistus, eri lajien vaativuus jne. vaikuttavat aina siihen, mitkä oikeasti ovat ne ihanteellisimmat vesiarvot. 

 

Miten vesiarvot saa mitatuksi?

Vesiarvoja mitataan yleisimmin tippa- tai liuskatesteillä, jotka antavat helposti ja nopeasti kuvan veden kemiallisesta tilasta. 

Liuskatesteissä on samassa liuskassa useita eri testejä, esim.  Ph, Kh, Gh, No2, No3, Cl2 ja Co2. Liuskatesti kastetaan akvaarioveteen muutamaksi sekunniksi, sitten odotetaan hetki ja verrataan liuskan värejä pakkauksen taulukkoon.

Liuskatestejä tarkemman tuloksen saa tippatesteillä. Tippatesteissä tulee mukana testiastia, joka täytetään akvaariovedellä. Veteen lisätään reagenssia (testinestettä) ja astiaa ravistellaan, jotta reagenssi sekoittuu veteen tasaisesti. Tämän jälkeen odotetaan ohjeiden mukaan ja verrataan testiveden väriä testin mukana tulevaan värikarttaan.

On olemassa myös pitkäaiseen, jatkuvaan käyttöön tarkoitettuja C02 testejä ja pH antureita, joiden käyttöä suosivat etenkin ne harrastajat, joilla on käytössä hiilidioksidilannoitus.

 

Miksi säännöllinen testaus kannattaa?

 

Vesiarvot voivat muuttua huomaamatta esimerkiksi:

  • ruokinnan lisääntyessä
  • kasvimassan kasvaessa
  • vedenvaihtojen tai suodatuksen muutosten yhteydessä
  • lämpötilan vaihdellessa

Testaamalla arvot säännöllisesti ongelmat havaitaan ajoissa – ennen kuin ne näkyvät kalojen terveydessä tai leväongelmina.

 

Vesiarvojen hallinta käytännössä
Oikeat testit ja hoitotuotteet auttavat pitämään vesiarvot tasapainossa ja kasvit hyvässä kasvussa

Kuva akvaarion vesitesteistä