Turkoosiseeprakala

Turkoosiseeprakala on aktiivinen ja näyttävä parvikala, joka tuo akvaarioon liikettä ja eloa. Se kuuluu seeprakaloihin, joita esiintyy sekä Danio- että Devario-suvuissa.

Perustiedot

Nopea yhteenveto hoito-olosuhteista

Laji Turkoosiseeprakala (Devario aequipinnatus)
Englanninkielinen nimi Giant danio
Koko 10–15 cm
Lämpötila 20–26 °C
pH 6,0–8,0
Veden kovuus 5–19 dH
Alkuperä Etelä- ja Kaakkois-Aasia
Akvaarion koko Vähintään noin 100 cm leveä akvaario

Turkoosiseeprakala (Devario aequipinnatus)

Alkuperä ja elinympäristö

Turkoosiseeprakala esiintyy laajalla alueella Aasiassa, muun muassa Sri Lankassa, Intian länsirannikolla, Nepalissa ja Indokiinassa.

Se elää kirkasvetisissä puroissa, joissa on kivikkoinen tai sorapohjainen pohja sekä kohtalainen virtaus. Vesikasveja on luonnossa vähän, mutta rantakasvillisuus tuo suojaa ja varjoa.

Luonne ja käyttäytyminen

Turkoosiseeprakala on vilkas ja aktiivinen parvikala. Se viihtyy parhaiten vähintään kymmenen yksilön ryhmässä.

Laji on nopea uimari ja voi olla hieman vauhdikas allaskavereilleen, joten se ei sovi hitaiden tai hyvin pienten kalojen seuraan.

Akvaario ja sisustus

Akvaariossa tulee olla runsaasti vapaata uimatilaa. Kohtalainen veden virtaus ja hyvä suodatus sopivat lajille hyvin. Sisustuksessa voidaan käyttää kiviä, juurakoita ja kasveja, mutta tärkeintä on säilyttää riittävä avoin tila uimiseen.

Vesiolosuhteet

Turkoosiseeprakala viihtyy lämpötilassa 20–26 °C ja pH:n ollessa 6,0–8,0. Veden kovuus voi vaihdella melko laajasti. Laji osaa hypätä, joten akvaario tulee pitää kannella tai verkolla suojattuna.

Ruokinta

Luonnossa laji syö pääasiassa hyönteisiä ja muita pieniä selkärangattomia. Akvaariossa se hyväksyy helposti hiutale- ja raeruoat, mutta ruokavalioon tulisi sisällyttää runsaasti eläinperäistä ravintoa, kuten pakaste- ja elävää ruokaa.

Yhteensopivuus

Turkoosiseeprakala sopii parhaiten keskikokoisten ja aktiivisten kalojen seuraan. Se ei yleensä ole aggressiivinen, mutta sen vauhdikas luonne voi stressata rauhallisempia lajeja.

Sukupuolierot

Urokset ovat yleensä hieman pienempiä ja värikkäämpiä kuin naaraat, erityisesti kutuaikana.

Lisääntyminen

Laji voi lisääntyä myös seura-akvaariossa, mutta varmemmat tulokset saavutetaan erillisessä kutualtaassa. Kutualtaassa käytetään usein pohjaverkkoa tai kutumateriaaleja, joiden avulla munat suojataan emokaloilta. Poikaset kuoriutuvat nopeasti, noin 36 tunnissa, ja niitä ruokitaan hyvin pienikokoisella ravinnolla.

Aktiivisten kalojen akvaariot
Vilkkaat kalat tarvitsevat tilaa ja hyvän suodatuksen. Tutustu valikoimaan tai kysy neuvoa sopivista ratkaisuista.