Hohtorasbora

Hohtorasbora on kaunis ja pienikokoinen parvikala, joka sopii monenlaisiin seura-akvaarioihin. Sen parhaat puolet pääsevät esiin rauhallisessa, runsaskasvisessa ja hieman hämärässä akvaariossa, jossa vesiarvot pysyvät tasaisina.

Hohtorasbora, Trigonopoma pauciperforatum

Luonne ja käyttäytyminen

Hohtorasbora on parvikala, joten sitä kannattaa pitää vähintään kymmenen kalan ryhmässä. Mitä suurempi parvi on, sitä turvallisemmaksi laji olonsa tuntee. Tällöin myös sen väritys ja luonnollinen käyttäytyminen pääsevät paremmin esiin.

Hohtorasbora sopii monenlaisiin seura-akvaarioihin muiden pienten ja rauhallisten lajien kanssa. Samaan altaaseen voivat sopia esimerkiksi monet pienet tetrat, barbit, rasborat, nuoliaiset, labyrinttikalat, monniset ja pienikokoiset imumonnit, kunhan niiden vesivaatimukset vastaavat hohtorasboran tarpeita.

Alkuperä ja vesiolosuhteet

Luonnossa hohtorasboran levinneisyysalue kattaa laajan alueen Indonesiaa ja Malesiaa, ja monien lähteiden mukaan sitä esiintyy myös Thaimaassa ja Kamputseassa. Laji suosii metsäisten alueiden vesistöjä, joissa rannan kasvillisuus on runsasta ja veden yllä kaartuva latvusto pitää ympäristön melko hämäränä.

Näiden vesistöjen pohjalla on usein runsaasti puunoksia, lehtiä ja muuta orgaanista ainesta. Vedessä lahoava kasvimateriaali vapauttaa humusaineita, jotka värjäävät veden ruskeaksi ja tekevät siitä luonnostaan hyvin hapanta. Akvaariossa hohtorasbora viihtyy vedessä, jonka pH on noin 5,0–7,0, kovuus alle 10 dH ja lämpötila 23–28 °C.

Akvaariovettä pehmentävien ja tanniineja luovuttavien catappalehtien sekä turveuutteen käyttö on suositeltavaa. Ne voivat värjätä veden kevyesti ruskeaksi, mutta samalla hohtorasboran kaunis väritys yleensä korostuu entisestään.

Akvaarion koko ja sisustus

Hohtorasboralle sopivan akvaarion pohjamitat ovat noin 80–90 cm leveät. Laji ei kaipaa kovin voimakasta valaistusta, joten tämä on hyvä huomioida myös kasveja valittaessa.

Runsaasti kasveja sisältävä akvaario on lajille mieluinen. Hohtorasboralle sopivat käytännössä monenlaiset kasvit, mutta sen luontaisilla elinalueilla tavataan esimerkiksi melalehtiä, pilliluikkia, vesiherneitä, vedensuosikkeja ja Blyxa-suvun kasveja, kuten hentonauharuohoa. Lisäksi juurakot, kivet ja muut somisteet tekevät altaasta luonnollisemman näköisen ja tarjoavat kaloille suojaisia paikkoja.

Tumma pohjamateriaali ja runsas kasvillisuus korostavat lajin värejä. Myös lehtikarike ja puunoksat sopivat akvaarioon hyvin ja tukevat luonnonmukaista ilmettä.

Sukupuolierot

Aikuiset naaraat ovat yleensä koiraita suurempia, pyöreämpiä ja väritykseltään hieman hailakampia. Koiraat jäävät usein sirommiksi ja näyttävämmän värisiksi.

Ruokinta

Hohtorasbora on ruokavalioltaan mikropeto. Luonnossa se syö pieniä hyönteisiä, matoja, äyriäisiä ja muuta eläinplanktonia. Akvaariossa laji on kuitenkin varsin helppo ruokittava.

Sille sopivat monenlaiset laadukkaat hiutale- ja raeruoat. Lisäksi lajille on tärkeää tarjota säännöllisesti erilaisia pakastettuja, kuivattuja ja eläviä selkärangattomia, kuten surviaisia, vesikirppuja, artemiaa ja muita vastaavia ruokia.

Lisääntyminen

Hohtorasbora on mädinsirottelija, eikä sillä ole hoivaviettiä jälkikasvuaan kohtaan. Se saattaa lisääntyä myös seura-akvaariossa, mutta hallitumpaa kudetus on erillisessä kutuakvaariossa.

Kutualtaan kooksi riittää noin 20 litraa. Lämpötilan kannattaa olla lähempänä 28 astetta ja valaistuksen hyvin hämärä. Suodatukseksi riittää ilmapumpulla toimiva suodatin. Pohja kannattaa peittää esimerkiksi verkolla, jonka alle munat voivat vajota emokalojen ulottumattomiin. Myös ruohomatto tai runsas määrä jaavansammalta voi tarjota suojan kudulle.

Kutualtaaseen laitetut emot poistetaan heti, kun kutu havaitaan. Poikasten tulisi kuoriutua parin päivän kuluessa, ja ne lähtevät yleensä uimaan noin 3–4 päivän päästä. Ensiruoaksi sopivat likoeläimet, ja poikasten kasvettua hieman voidaan siirtyä mikromatoihin ja muihin pieniin poikasruokiin.