- Ohjeet ja vinkit
- Lammikot
- Akvaarioiden hoito
- Kasviesittelyt
- Akvaariokalojen esittely ja hoito
- Altaan leveys 30cm - 50cm
- Altaan leveys 60cm - 75cm
- Altaan leveys 80cm - 90cm
- Altaan leveys 100cm - 150cm
- Avainkirjoahven
- Haarniskamonni
- Harlekiininuoliainen
- Kaksipilkkutetra
- Kirsikkatetra
- Kongontetra
- Kultapyrstösateenkaarikala
- Kuparimonninen
- Kärsänuoliainen
- Lehtikala
- Levänuoliainen
- Loistobarbi
- Makean veden kampelat
- Miekkapyrstö
- Pikkulehtikala
- Pilkkuantennimonni
- Punaeväsateenkaarikala
- Punapääbarbi
- Rantahaarniskamonni
- Rusokirjoahven
- Saksipyrstö
- Seittiharhapleko
- Sinihuuliahven
- Topaasipleko, L 200
- Sinisateenkaarikala
- Turkoosiseeprakala
- Tulipuikkokala
- Tulipyrstö
- Tähtitapparakala
- Vannekirjoahven
- Keltarihmakala
- Viivakirjoahven
- Altaan leveys yli 150 cm
- Akvaarion selkärangattomat
- Tietoa terraarioharrastuksesta
- Terraarioeläinten esittely ja hoito
Harlekiininuoliainen
Harlekiininuoliainen (Botia kubotai) on aktiivinen, utelias ja näyttävä pohjakala, joka viihtyy parhaiten hyvin hapekkaassa ja puhtaassa vedessä.
Se sopii kypsään, tasapainoiseen akvaarioon, jossa on runsaasti piilopaikkoja sekä tutkittavaa, ja sitä kannattaa pitää vähintään kuuden yksilön ryhmässä.
Perustiedot
Nopea yhteenveto hoito-olosuhteista ja vaatimuksista.
| Laji | Harlekiininuoliainen (Botia kubotai) |
|---|---|
| Englanninkielinen nimi | Polka-Dot Loach |
| Alkuperä | Myanmar ja Thaimaa (Salween-joen valuma-alue) |
| Koko | 14–15 cm |
| Elinikä | 8–12 vuotta |
| Akvaarion minimikoko | Vähintään 120 × 45 cm (pohjamitat) |
| Lämpötila | 22–28 °C |
| pH | 6,0–7,5 |
| Veden kovuus | Alle 12 dH |
| Luonne | Aktiivinen, utelias, kotiuduttuaan rohkea |
| Ryhmäkoko | Vähintään 6 yksilöä |
| Virtaus ja happi | Hyvin hapekas vesi, tehokas suodatus, säännölliset vedenvaihdot |
| Huomioitavaa | Voi hyppiä → tukeva kansi; ei juuri perustettuun altaaseen |
| Ruokinta | Selkärangattomat (pakaste/elävä/kuivattu), pohjatabletit, kasvislisä; syö myös kotiloita |
| Lisääntyminen | Kotialtaassa erittäin harvinaista |
Harlekiininuoliaisen hoito-ohje
Akvaario ja sisustus
Harlekiininuoliainen tarvitsee pohjapinta-alaltaan tilavan akvaarion (vähintään noin 120 × 45 cm) ja runsaasti sisustusta. Juurakot, kivet ja muut piilopaikat ovat tärkeitä sekä turvallisuuden tunteelle että luontaiselle käyttäytymiselle: laji on utelias ja “puuhailee” ympäristössään aktiivisesti. Sisustusta suunnitellessa kannattaa varmistaa, ettei altaassa ole teräviä reunoja tai koloja, joihin kala voi juuttua. Tukeva kansi on tarpeen, sillä laji voi myös hypätä.
Vesiolosuhteet ja kypsä allas
Laji viihtyy kirkkaassa, hyvin hapekkaassa vedessä ja hyötyy tehokkaasta suodatuksesta. Veden puhtaudesta pidetään huolta säännöllisillä, mieluiten viikoittaisilla vedenvaihdoilla. Harlekiininuoliainen ei ole paras valinta juuri perustettuun akvaarioon, koska se ei pidä vesiarvojen heilahteluista – kypsä ja biologisesti tasapainoinen allas on paras.
Valaistus ja kasvit
Valaistus voi olla melko hillitty. Kasvivalinnoissa toimivat erityisesti epifyyttikasvit, kuten jaavansaniainen, jaavansammal ja keihäslehdet, jotka voidaan kiinnittää juurakoihin tai kiviin. Näin pohjalle jää myös enemmän liikkumatilaa.
Ruokinta
Harlekiininuoliaiselle sopii monipuolinen ruokavalio, jossa on selkärangattomia (pakaste, elävä ja kuivattu) sekä pohjakaloille tarkoitettuja tabletteja ja raeruokia. Lisäksi voi tarjota kasvis- ja hedelmälisää, kuten kurkkua, kesäkurpitsaa tai kevyesti ryöpättyä pinaattia. Laji syö myös kotiloita, joten se voi auttaa haittakotiloiden hallinnassa.
Luonne ja parvikäyttäytyminen
Harlekiininuoliainen kannattaa pitää vähintään kuuden yksilön ryhmässä. Liian pienessä ryhmässä se voi muuttua araksi tai alkaa dominoida toisia, jolloin heikommat yksilöt jäävät helposti ilman ruokaa. Se sopii parhaiten samankokoisten, aktiivisten ja rohkeiden kalojen seuraan – hyvin pieniä, hitaita tai huntueväisiä lajeja kannattaa välttää.
Sukupuolierot ja lisääntyminen
Naaraat ovat usein pulleampia ja niiden kuono voi olla pyöreämpi kuin koirailla. Lisääntyminen kotialtaassa on erittäin harvinaista, vaikka lajia kasvatetaan akvaariomarkkinoille erikoistuneissa kasvattamoissa.