Co2 levittimet, laskurit ja letkut

CO2-levittimiä on useita erilaisia, ja ne eroavat toisistaan rakenteen, sijoituspaikan ja tehokkuuden mukaan. Yleisimpiä ovat keraamiset diffuusorit, spiraalimalliset levittimet sekä suodattimen letkuun liitettävät inline-levittimet.

Keraaminen diffuusori hajottaa CO2:n hyvin pieniksi kupliksi ja sopii moniin akvaarioihin. Spiraalimalliset levittimet ovat helppoja seurata visuaalisesti, sillä kuplien kulkua voi tarkkailla. Inline-levittimet asennetaan suodattimen letkuun, jolloin CO2 sekoittuu tehokkaasti veteen ilman näkyviä kuplia akvaarion sisällä.

Paras vaihtoehto riippuu akvaarion koosta, suodatuksesta ja siitä, halutaanko levitin näkyviin vai mahdollisimman huomaamattomaksi.

Kuplalaskuri on yksinkertainen apuväline, jonka avulla nähdään, kuinka paljon CO2:ta järjestelmä syöttää. Se näyttää kuplien määrän tietyssä ajassa, yleensä kuplaa minuutissa tai sekunnissa.

Kuplalaskuri ei kerro suoraan CO2-pitoisuutta vedessä, mutta se auttaa säätämään ja toistamaan samaa syöttömäärää. Kun sopiva CO2-taso on löytynyt, kuplalaskurin avulla voidaan varmistaa, että syöttö pysyy tasaisena päivästä toiseen.

Kyllä voi. Nykyiset CO2-järjestelmät ovat helppokäyttöisiä ja turvallisia, kun ne on oikein asennettu. Aloittelijan kannattaa valita valmis CO2-kokonaisuus, jossa paineenalennin, kuplalaskuri ja mahdollinen magneettiventtiili muodostavat selkeän kokonaisuuden.

Kun CO2-lannoitus aloitetaan maltillisesti ja akvaarion tilannetta seurataan, järjestelmästä tulee nopeasti luonteva osa akvaarion hoitoa.

Kuplalaskuri ei ole pakollinen, mutta se tekee CO2-järjestelmän säätämisestä huomattavasti helpompaa. Ilman kuplalaskuria syöttömäärän arviointi perustuu lähinnä arvailuun, kun taas kuplalaskuri antaa konkreettisen vertailupisteen.

Monissa levittimissä kuplalaskuri on jo sisäänrakennettu, mutta erillinen kuplalaskuri voidaan lisätä lähes mihin tahansa CO2-järjestelmään.

CO2-letku eroaa tavallisesta ilmaletkusta materiaalinsa puolesta. Hiilidioksidi pääsee helposti läpi huonolaatuisista letkuista, mikä aiheuttaa kaasun hukkaa ja epätasaista syöttöä. Siksi CO2-järjestelmässä kannattaa käyttää nimenomaan hiilidioksidille tarkoitettua letkua.

Takaiskuventtiili estää veden pääsyn takaisin letkua pitkin CO2-järjestelmään esimerkiksi sähkökatkon tai laitteiden sammumisen yhteydessä. Se on pieni mutta tärkeä osa turvallista ja huoltovapaata kokonaisuutta.

Toimiva CO2-levitin tuottaa tasaisesti pieniä kuplia, jotka kulkeutuvat veden mukana akvaarion eri osiin. Jos kuplat ovat suuria tai levitin tukkeutuu, CO2 ei liukene tehokkaasti.

Levitintä kannattaa puhdistaa säännöllisesti, sillä keraaminen pinta voi ajan myötä tukkeutua levästä tai biofilmistä. Puhdistuksen jälkeen levitin toimii taas tehokkaammin.

Kyllä voi. Osa harrastajista haluaa levittimen näkyviin osaksi akvaarion tekniikkaa, kun taas toiset suosivat mahdollisimman huomaamattomia ratkaisuja. Inline-levittimet ja suodattimen letkuun asennettavat mallit ovat suosittuja juuri siksi, että ne eivät näy akvaarion sisällä lainkaan.

Valinta on pitkälti esteettinen ja käytännöllinen, eikä oikeaa tai väärää ratkaisua ole.

Paras CO2-levitin riippuu ennen kaikkea akvaarion koosta, kasvimäärästä ja käytettävästä CO2-järjestelmästä. Yhtä, kaikille parasta ratkaisua ei ole, vaan levitin valitaan käyttötarkoituksen mukaan.

Pienissä ja keskikokoisissa akvaarioissa yleisin ja toimivin ratkaisu on keraaminen diffuusori. Se hajottaa CO2:n hyvin hienoiksi kupliksi, jotka liukenevat tehokkaasti veteen ennen kuin ne ehtivät pintaan. Tämä tekee CO2:n hyödyntämisestä kasveille tehokasta ja hallittua.

Suuremmissa akvaarioissa tai tehokkaissa kasviakvaarioissa käytetään usein ulkoisia levittimiä tai suodattimeen liitettäviä CO2-reaktoreita. Näissä CO2 liukenee veteen lähes kokonaan ennen kuin se palaa akvaarioon, mikä parantaa hyötysuhdetta ja vähentää näkyviä kuplia altaassa.

Levitintä valittaessa kannattaa huomioida myös huollettavuus, yhteensopivuus letkujen kanssa sekä se, kuinka voimakas CO2-syöttö on tarpeen. Hyvin valittu levitin tekee CO2-lannoituksesta tasaisempaa, tehokkaampaa ja turvallisempaa.

Hyvä levitin parantaa CO2:n hyödyntämistä, mutta se ei yksin määritä CO2-tasoa. Lopullinen hiilidioksidipitoisuus riippuu myös CO2-järjestelmästä, syöttömäärästä, akvaarion koosta ja veden kierrosta.

Levitin, kuplalaskuri ja jatkuvakäyttöinen CO2-testi muodostavat yhdessä toimivan kokonaisuuden, jonka avulla CO2-lannoitus on helppo pitää hallinnassa.

CO2 / pH / KH -taulukko on kemialliseen malliin perustuva laskennallinen apuväline niille harrastajille, jotka haluavat uppotua aiheeseen hieman syvemmin.
Taulukon avulla voidaan arvioida hiilidioksidin määrää vedessä, kun pH ja KH tunnetaan. Taulukko antaa suuntaa-antavan CO2-arvon, joka auttaa hahmottamaan, ollaanko matalalla, sopivalla vai korkealla CO2-tasolla.

Taulukko toimii parhaiten tilanteessa, jossa akvaariossa käytetään aktiivisesti CO2-lannoitusta ja halutaan arvioida, kuinka paljon pH on laskenut nimenomaan CO2-lisäyksen seurauksena. Tällöin kyse ei ole yhdestä yksittäisestä lukemasta, vaan muutoksesta lähtötilanteeseen verrattuna.

Miksi CO2 / pH / KH -taulukko ei aina kerro koko totuutta?

Akvaarion pH-arvoon vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin CO2. Juurakot, lehdet, pohjamateriaalit, orgaaninen kuormitus ja kalojen hengitys voivat kaikki laskea pH:ta ilman, että hiilidioksidin määrä todellisuudessa kasvaa merkittävästi. Tämän vuoksi CO2 / pH / KH -taulukko voi antaa harhaanjohtavia tuloksia erityisesti akvaarioissa, joissa ei käytetä CO2-lannoitusta. Ilman CO2-järjestelmää akvaarion hiilidioksidipitoisuus on useimmiten melko matala, vaikka taulukko näyttäisi korkeampaa arvoa. Tämä ei tarkoita, että akvaariossa olisi liikaa CO2:ta, vaan että pH-arvoon vaikuttavat muut tekijät.

Juuri tästä syystä taulukkoa ei tule käyttää yksinään päätöksenteon pohjana, vaan osana laajempaa kokonaisuutta.

CO2-lannoitus ei ole mystiikkaa eikä numeroleikkiä, vaan tasapainon etsimistä. Helpoimmillaan se tarkoittaa jatkuvakäyttöisen CO2-mittarin seuraamista ja akvaarion yleisilmeen havainnointia. Syvemmälle mentäessä pH-, KH- ja CO2-suhteiden ymmärtäminen antaa lisää työkaluja hienosäätöön.

Sopiva CO2-taso kasviakvaariossa on sellainen, joka tukee kasvien tasapainoista ja jatkuvaa kasvua ilman, että akvaarion eläimet kokevat siitä stressiä. Tavoitteena ei ole mahdollisimman korkea CO2-määrä, vaan tasainen ja hallittu CO2-taso, joka vastaa akvaarion kokonaisuutta.

Käytännössä sopiva CO2-taso näkyy ennen kaikkea kasvien ja eläinten käyttäytymisessä. Kasvit kasvavat aktiivisesti, lehdet ovat hyväkuntoisia ja levän määrä pysyy hallinnassa. Samalla kalat ja selkärangattomat käyttäytyvät normaalisti, hengittävät rauhallisesti eivätkä hakeudu veden pinnalle tai osoita muita stressin merkkejä.

Jatkuvakäyttöisen CO2-mittarin eli drop checkerin vihreä väri vastaa usein tasoa, joka toimii monille kasviakvaarioille hyvin. Se antaa selkeän visuaalisen varmistuksen siitä, että CO2:ta on riittävästi kasvien tarpeisiin, mutta ei liikaa. 

Optimaalinen CO2-määrä vaihtelee aina akvaariokohtaisesti. Valaistuksen voimakkuus, kasvien määrä ja vaativuus, akvaarion koko, veden kierto sekä eläimistön herkkyys vaikuttavat siihen, mikä CO2-taso on kussakin akvaariossa paras. Esimerkiksi voimakkaasti valaistu ja runsaasti istutettu kasviakvaario hyötyy usein hieman korkeammasta CO2-tasosta kuin maltillisesti valaistu seura-akvaario, jossa kasveja on vähemmän.

Siksi CO2-lannoituksessa tärkeintä ei ole yhden tietyn arvon tavoittelu, vaan akvaarion kokonaisuuden seuraaminen. Kun CO2-taso on sopiva, kasvit ja eläimet muodostavat tasapainoisen kokonaisuuden, jota on helppo ylläpitää pitkällä aikavälillä.