Kasvien hiilidioksidilannoitus

Akvaarion tarvitsema CO2-määrä riippuu aina kokonaisuudesta. Ratkaisevaa on kuinka paljon kasveja akvaariossa on, millainen valaistus on käytössä ja millaista eläimistöä akvaariossa elää. Hiilidioksidi on kasveille välttämätön ravinne, sillä ne käyttävät sitä yhteyttämiseen ja kasvuun, mutta sen määrän tulee olla tasapainossa akvaarion muiden olosuhteiden kanssa.

Käytännössä CO2-määrää kuvataan usein ppm-arvoina (parts per million), ja useimmissa kasviakvaarioissa liikutaan seuraavilla tasoilla:

• Kevyesti istutetussa tai maltillisesti valaistussa akvaariossa CO2-taso on usein noin 10–20 ppm, mikä tukee kasvien peruskasvua ilman suurta säätötarvetta.
• Useimmille harrastajille toimiva ja turvallinen tavoite on noin 20–30 ppm, jossa kasvit kasvavat selvästi aktiivisemmin ja ravinteet hyödynnetään tehokkaasti, mutta CO2 pysyy turvallisella alueella myös kaloille ja selkärangattomille.
• Vaativissa, runsaasti istutetuissa ja voimakkaasti valaistuissa kasviakvaarioissa CO2-taso voi olla jopa noin 30–40 ppm, mutta tällöin seurannan ja säädön merkitys korostuu. Näillä tasoilla CO2-lannoitus vaatii jo kokemusta, tasaisen syötön ja huolellista eläinten käyttäytymisen tarkkailua.

CO2-määrää ei kuitenkaan pidä säätää pelkkien lukujen perusteella. Helpoin tapa seurata tasoa on käyttää jatkuvakäyttöistä CO2-testiä, joka antaa visuaalisen kokonaiskuvan hiilidioksidin määrästä. Kasvien kasvu, lehtien kunto ja levätilanne kertovat paljon siitä, onko CO2-taso sopiva, ja kalojen käyttäytyminen toimii tärkeänä varoitusmerkkinä, jos CO2:ta on liikaa.

CO2-lannoituksessa tärkeintä on edetä rauhallisesti. Annostelu kannattaa aloittaa mieluummin alakanttiin ja nostaa CO2-määrää vähitellen, kunnes akvaario löytää tasapainon. Ei ole olemassa yhtä oikeaa CO2-arvoa kaikille akvaarioille – paras lopputulos syntyy, kun CO2-taso sovitetaan juuri oman akvaarion kasvien, valaistuksen ja eläimistön mukaan.

CO2-lannoitus on erityisen hyödyllinen runsaasti istutetuissa kasviakvaarioissa, aquascape-tyylisissä altaissa sekä akvaarioissa, joissa käytetään tehokasta valaistusta. Myös vaativammat kasvilajit, kuten matalakasvuiset etualakasvit ja punasävyiset kasvit, tarvitsevat lähes poikkeuksetta CO2-lannoitusta kasvaakseen kunnolla.

Kevyemmin istutetut akvaariot voivat toimia ilman CO2-lannoitusta, mutta kasvu on usein hitaampaa ja kasvivalikoima rajoittuneempi.

Kyllä voi. Nykyiset CO2-järjestelmät ovat helppokäyttöisiä ja turvallisia, kun ne on oikein asennettu. Aloittelijan kannattaa valita valmis CO2-kokonaisuus, jossa paineenalennin, kuplalaskuri ja mahdollinen magneettiventtiili muodostavat selkeän kokonaisuuden.

Kun CO2-lannoitus aloitetaan maltillisesti ja akvaarion tilannetta seurataan, järjestelmästä tulee nopeasti luonteva osa akvaarion hoitoa.

CO2-lannoitus näkyy usein nopeasti kasvien kasvussa. Lehdet kasvavat suuremmiksi, värit syvenevät ja kasvit haaroittuvat paremmin. Erityisesti nopeakasvuiset kasvit ja pohjakasvit reagoivat CO2-lannoitukseen selvästi.

Kasvien juurtuminen paranee, ja kasvit pystyvät hyödyntämään pohjaravinteita ja nestemäisiä lannoitteita tehokkaammin. Lopputuloksena on tasapainoisempi ja terveemmän näköinen akvaario.

CO2 ja valaistus kulkevat käsi kädessä. Mitä voimakkaampi valaistus, sitä suurempi on kasvien CO2-tarve. Jos valaistus on tehokas mutta CO2-taso matala, kasvit eivät pysty hyödyntämään valoa ja tilanne suosii levien kasvua.

CO2-lannoitus mahdollistaa tehokkaan valaistuksen turvallisen käytön ja auttaa pitämään kasvien ja levien välisen kilpailun kasvien puolella.

CO2 itsessään ei aiheuta levää, mutta epätasainen tai liian vähäinen CO2-lannoitus voi johtaa ongelmiin. Jos CO2-taso vaihtelee voimakkaasti tai on jatkuvasti liian alhainen suhteessa valaistukseen ja ravinteisiin, kasvit stressaantuvat ja levät hyötyvät tilanteesta.

Tasainen ja oikein mitoitettu CO2-lannoitus on yksi tehokkaimmista keinoista ehkäistä leväongelmia pitkällä aikavälillä.

CO2-lannoitus on turvallista kaloille ja muille akvaarion asukeille, kun se toteutetaan hallitusti. CO2 on erittäin suurina pitoisuuksina myrkyllistä, sillä liiallinen CO2-pitoisuus estää kalojen ja selkärangattomien normaalia hapenottoa. Laadukkailla hiilidioksidilevittimillä vaaraa ei kuitenkaan ole. Paineenalennin mahdollistaa tarkan syötön, kuplalaskuri auttaa seuraamaan annostelun määrää ja pH-seuranta tai CO2-testi antavat viitteitä siitä, millä tasolla hiilidioksidi akvaariossa on. Nämä yhdessä muodostavat turvallisen kokonaisuuden, jolla CO2-pitoisuus pysyy kasveille hyödyllisellä, mutta eläimille turvallisella alueella.

Oikein toteutettuna CO2-lannoitus tukee kasvien kasvua ja akvaarion tasapainoa ilman riskiä eläimille.

Paras CO2-levitin riippuu ennen kaikkea akvaarion koosta, kasvimäärästä ja käytettävästä CO2-järjestelmästä. Yhtä, kaikille parasta ratkaisua ei ole, vaan levitin valitaan käyttötarkoituksen mukaan.

Pienissä ja keskikokoisissa akvaarioissa yleisin ja toimivin ratkaisu on keraaminen diffuusori. Se hajottaa CO2:n hyvin hienoiksi kupliksi, jotka liukenevat tehokkaasti veteen ennen kuin ne ehtivät pintaan. Tämä tekee CO2:n hyödyntämisestä kasveille tehokasta ja hallittua.

Suuremmissa akvaarioissa tai tehokkaissa kasviakvaarioissa käytetään usein ulkoisia levittimiä tai suodattimeen liitettäviä CO2-reaktoreita. Näissä CO2 liukenee veteen lähes kokonaan ennen kuin se palaa akvaarioon, mikä parantaa hyötysuhdetta ja vähentää näkyviä kuplia altaassa.

Levitintä valittaessa kannattaa huomioida myös huollettavuus, yhteensopivuus letkujen kanssa sekä se, kuinka voimakas CO2-syöttö on tarpeen. Hyvin valittu levitin tekee CO2-lannoituksesta tasaisempaa, tehokkaampaa ja turvallisempaa.

Akvaarion CO2-tasoa mitataan erityisillä CO2-testeillä, jotka on suunniteltu nimenomaan akvaariokäyttöön ja ovat helppoja käyttää myös aloittelijalle. Yleisin ja vaivattomin tapa on käyttää jatkuvatoimista CO2-testiä (ns. drop checker), joka näyttää hiilidioksidin määrän värimuutoksen avulla.

Jatkuvatoiminen CO2-testi asetetaan akvaarioon, ja se näyttää CO2-tason esimerkiksi värein:

• sininen = liian vähän CO2:ta

• vihreä = sopiva CO2-taso kasveille

• keltainen = liikaa CO2:ta

Testi ei vaadi päivittäistä mittaamista, vaan se kertoo CO2-tilanteen jatkuvasti ja antaa hyvän kokonaiskuvan akvaarion hiilidioksiditasosta. Värin vaihtuminen tapahtuu viiveellä, joten testi soveltuu parhaiten tasapainon seurantaan, ei nopeisiin säätöihin.

Lisäksi saatavilla on täyttöliuoksia ja pH/CO2-yhdistelmätestejä, joilla testin voi pitää toiminnassa pitkään ja joiden avulla CO2-tasoa voidaan tarkastella yhdessä veden pH-arvon kanssa. Tämä on hyödyllistä erityisesti kasviakvaarioissa, joissa CO2-lannoitusta käytetään säännöllisesti.

CO2-tason mittaaminen on helppoa, kun käytössä on siihen tarkoitettu testi. Jatkuvatoiminen CO2-testi on useimmille akvaarioharrastajille selkein ja turvallisin tapa varmistaa, että kasvit saavat riittävästi hiilidioksidia.


 

CO2 / pH / KH -taulukko on kemialliseen malliin perustuva laskennallinen apuväline niille harrastajille, jotka haluavat uppotua aiheeseen hieman syvemmin.
Taulukon avulla voidaan arvioida hiilidioksidin määrää vedessä, kun pH ja KH tunnetaan. Taulukko antaa suuntaa-antavan CO2-arvon, joka auttaa hahmottamaan, ollaanko matalalla, sopivalla vai korkealla CO2-tasolla.

Taulukko toimii parhaiten tilanteessa, jossa akvaariossa käytetään aktiivisesti CO2-lannoitusta ja halutaan arvioida, kuinka paljon pH on laskenut nimenomaan CO2-lisäyksen seurauksena. Tällöin kyse ei ole yhdestä yksittäisestä lukemasta, vaan muutoksesta lähtötilanteeseen verrattuna.

Miksi CO2 / pH / KH -taulukko ei aina kerro koko totuutta?

Akvaarion pH-arvoon vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin CO2. Juurakot, lehdet, pohjamateriaalit, orgaaninen kuormitus ja kalojen hengitys voivat kaikki laskea pH:ta ilman, että hiilidioksidin määrä todellisuudessa kasvaa merkittävästi. Tämän vuoksi CO2 / pH / KH -taulukko voi antaa harhaanjohtavia tuloksia erityisesti akvaarioissa, joissa ei käytetä CO2-lannoitusta. Ilman CO2-järjestelmää akvaarion hiilidioksidipitoisuus on useimmiten melko matala, vaikka taulukko näyttäisi korkeampaa arvoa. Tämä ei tarkoita, että akvaariossa olisi liikaa CO2:ta, vaan että pH-arvoon vaikuttavat muut tekijät.

Juuri tästä syystä taulukkoa ei tule käyttää yksinään päätöksenteon pohjana, vaan osana laajempaa kokonaisuutta.

CO2-lannoitus ei ole mystiikkaa eikä numeroleikkiä, vaan tasapainon etsimistä. Helpoimmillaan se tarkoittaa jatkuvakäyttöisen CO2-mittarin seuraamista ja akvaarion yleisilmeen havainnointia. Syvemmälle mentäessä pH-, KH- ja CO2-suhteiden ymmärtäminen antaa lisää työkaluja hienosäätöön.

Sopiva CO2-taso kasviakvaariossa on sellainen, joka tukee kasvien tasapainoista ja jatkuvaa kasvua ilman, että akvaarion eläimet kokevat siitä stressiä. Tavoitteena ei ole mahdollisimman korkea CO2-määrä, vaan tasainen ja hallittu CO2-taso, joka vastaa akvaarion kokonaisuutta.

Käytännössä sopiva CO2-taso näkyy ennen kaikkea kasvien ja eläinten käyttäytymisessä. Kasvit kasvavat aktiivisesti, lehdet ovat hyväkuntoisia ja levän määrä pysyy hallinnassa. Samalla kalat ja selkärangattomat käyttäytyvät normaalisti, hengittävät rauhallisesti eivätkä hakeudu veden pinnalle tai osoita muita stressin merkkejä.

Jatkuvakäyttöisen CO2-mittarin eli drop checkerin vihreä väri vastaa usein tasoa, joka toimii monille kasviakvaarioille hyvin. Se antaa selkeän visuaalisen varmistuksen siitä, että CO2:ta on riittävästi kasvien tarpeisiin, mutta ei liikaa. 

Optimaalinen CO2-määrä vaihtelee aina akvaariokohtaisesti. Valaistuksen voimakkuus, kasvien määrä ja vaativuus, akvaarion koko, veden kierto sekä eläimistön herkkyys vaikuttavat siihen, mikä CO2-taso on kussakin akvaariossa paras. Esimerkiksi voimakkaasti valaistu ja runsaasti istutettu kasviakvaario hyötyy usein hieman korkeammasta CO2-tasosta kuin maltillisesti valaistu seura-akvaario, jossa kasveja on vähemmän.

Siksi CO2-lannoituksessa tärkeintä ei ole yhden tietyn arvon tavoittelu, vaan akvaarion kokonaisuuden seuraaminen. Kun CO2-taso on sopiva, kasvit ja eläimet muodostavat tasapainoisen kokonaisuuden, jota on helppo ylläpitää pitkällä aikavälillä.