Akvaariokasvit

CO2 eli hiilidioksidi on kasvien tärkein yksittäinen ravinne. Se on fotosynteesin polttoaine – ilman CO2:ta kasvi ei voi käyttää valoa energiaksi eikä kasvaa.
Luonnossa kasvit saavat valtavan määrän CO2:ta virtaavasta vedestä ja maaperästä. Akvaariossa tilanne on päinvastainen:
CO2 on lähes aina kasvua rajoittava tekijä.

CO2-lisäyksen hyödyt:

• nopeampi kasvu
• kirkkaammat värit (erityisesti punaisilla kasveilla)
• vähemmän leviä
• paksummat ja vahvemmat lehdet
• parempi juuriston kehitys

Kasvien CO2-tarve:

• Helpot kasvit: CO2 ei pakollinen, mutta kasvu paranee huomattavasti jo 3–5 mg/l lisäyksellä.
• Vaatimuksiltaan keskitasoiset kasvit: suositus 10–15 mg/l → CO2 alkaa olla tarpeen.
• Vaativat kasvit: 15–30 mg/l → CO2 lisättävä käytännössä aina.

Jos haluaa tiheän kasvimaton, punaisia kasveja tai huippuhienon aquascapen, CO2-lisäys on käytännössä välttämätön.

• Tutustu CO2 vaihtoehtoihin TÄÄLLÄ >

Kyllä – usein tarvitaan molempia. Ne toimivat eri kasviryhmille ja eri tavoin.

Nestemäinen lannoite sopii kasveille, jotka ottavat ravinteet lehdistön kautta:

• sammaleet
• kelluvat kasvit
• varsikasvit (esim. Rotala, Limnophila, Hygrophila)
• epifyytit eli päällyskasvit, jotka kasvata puun, kiven tvs. päällä (Esim. Anubias, Bucephalandra, Microsorum)
   
• Vaikutus alkaa nopeasti – vaatii säännöllisen annostelun 
• Nestemäiset ravinteet löydät TÄÄLTÄ >

Pohjakapselit / ravinnepallot sopivat juuristokasveille:

• Esimerkiksi Echinodorus, Cryptocoryne, Vallisneria
• Mattomaisesti kasvavat kasvit
   
• Ravinteet vapautuvat 6–9 kuukauden ajan.
• Pohjalannoitteet löydät TÄÄLTÄ >

Paras tulos syntyy yhdistämällä molemmat:

• nestemäinen lannoite yleiskasvulle
• pohjalannoitus isoille juuristokasveille
• Tämä jäljittelee luonnollista ravinteiden jakautumaa vedessä ja maaperässä.

Jos lannoitetta lisätään enemmän kuin kasvit pystyvät käyttämään, seurauksena voi olla:

• levän lisääntyminen (ylimääräinen ravinne jää veden kiertoon, levien polttoaineeksi)
• veden sameutuminen
• kasvien kasvun hidastuminen (liikaravinne kuormittaa kasvia)

Liiallinen lannoitus on kuitenkin harvinaisempi ongelma kuin moni luulee. Usein syy ei ole liiallinen lannoitus, vaan epätasapaino

Kasvit tarvitsevat aina kolme asiaa samaan aikaan:

• Valo
• CO2
• Muut ravinteet

Jos jokin näistä puuttuu, kasvit eivät pysty hyödyntämään muita kahta – ja levä käyttää ylijäämän.

Esimerkiksi:

• paljon valoa + vähän CO2:ta = levää, vaikka ravinteita olisi vähän
• paljon ravinteita + heikko valo = ravinteet jää käyttämättä
• CO2 ja valo kunnossa, mutta ei lannoitetta = kasvu pysähtyy

Lannoite itsessään ei aiheuta ongelmia — epätasapaino aiheuttaa. Sopiva lannoitus, sopiva valo ja sopiva CO2 toimivat yhdessä. Jos akvaariossa ilmenee levää tai kasvien kasvu pysähtyy, ratkaisu ei yleensä ole “vähemmän lannoitetta”, vaan tasapainon tarkistaminen. 

Mikäli kasvisi voivat kehnosti, levä rehottaa, tai jokin muu asia kasvien hoidossa mietityttää, voit aina olla meihin yhteydesä - keksitään yhdessä mikä epätasapainon aiheuttaa.
Katso yhteystietomme TÄSTÄ >

Akvaariokasvien “sulaminen” tarkoittaa tilannetta, jossa lehdet pehmenevät, muuttuvat läpikuultaviksi ja lopulta hajoavat. Tämä voi näyttää dramaattiselta, mutta syyt ovat yleensä selkeitä ja usein korjattavissa.

Yleisimmät syyt kasvien sulamiseen

Uuteen akvaarioon sopeutuminen
Monet kasvit — erityisesti Cryptocoryne-suvun melalehdet — sulavat hyvin usein siirron jälkeen. Ilmiötä kutsutaan Cryptocorynen lehtikuumeeksi (crypt melt). Kasvi kasvattaa uudet, akvaarion olosuhteisiin sopivat lehdet muutamassa viikossa. Älä poista juurakkoa, vain lahonneet lehdet.

Valon määrä ei ole oikea
Liian heikko valo → kasvi ei pysty yhteyttämään → lehdet heikentyvät.
Liikaa valoa → kasvi stressaantuu, mutta levä kasvaa.
Ratkaisu: Pidä valaistus 6–8 h/päivä, käytä ajastinta ja säädä valotehoa kasvien vaativuuden mukaan.

Ravinnepuutos (N, P, K, rauta, hivenaineet)
Ravinteiden puute aiheuttaa:

• kellastumista
• rei’ittymistä
• lehtien pehmenemistä
• kasvun pysähtymistä

Ratkaisu: Lisää nestemäistä lannoitetta ja käytä pohjakapseleita suurijuurellisille kasveille.

CO2:n puute suhteessa valoon
Yksi yleisimmistä syistä! Jos valoa on paljon, mutta CO2 vähissä → kasvi ei pysty hyödyntämään ravinteita → sulaminen ja leväongelmat.
Ratkaisu: Lisää CO2-järjestelmä tai nestemäinen hiili.

Veden laatu ja suuret muutokset
Liian suuret pH-, KH- tai lämpötilavaihtelut stressaavat kasveja, erityisesti tuoreissa akvaarioissa.
Ratkaisu: Tee 20–40 % vedenvaihdot säännöllisesti, mutta vältä äkkinäisiä olosuhdemuutoksia.

Huono juurtuminen / väärä istutussyvyys
Joidenkin kasvien kruunu jää haudattuna liian syvälle → tyvi mätänee.
Ratkaisu: Istuta vain juuret pohjaan, ei varsia.

Akvaariokasveille yleisesti sopiva värilämpötila on yleensä 5500–6500 K, joka vastaa luonnollista päivänvaloa ja jota monet lähteet suosittelevat kasvien yhteyttämiseen. Mutta kasvit kasvavat hyvin myös korkeammissa Kelvin-arvoissa (7000–12 000 K). Nykyiset LED-akvaariovalot ovat tehokkaita, ja niiden spektri sisältää kasveille tärkeää sinistä ja punaista valoa, vaikka Kelvin-arvo olisi 9000 K, 10 000 K tai jopa korkeampi.

Mitä eri Kelvin-arvot käytännössä tarkoittavat?

5500–6500 K – luonnollinen kasvivalo

• luonnollisen päivänvalon sävy
• erittäin hyvä kasvien kasvulle
• pehmeä ja miellyttävä silmälle

7000–12 000 K – kirkas, viileä valo

• LED-valoille tyypillinen
• korostaa kalojen värejä
• sopii kasveille aivan yhtä hyvin, kun valon määrä (lumen / lux) on riittävä

Voiko korkea Kelvin olla haitallista?

Ei.
Kasvit eivät kärsi korkeista Kelvin-arvoista. Niiden kasvu riippuu enemmän:

• valon määrästä
• ravinteista
• CO2:sta
• valon tasaisesta jakautumisesta

Kelvin vaikuttaa vain valon sävyyn, ei kasvien terveyteen.

Akvaariokasveille paras lamppu on LED-putki, joka tuottaa kasveille riittävästi valoa ja oikean värilämpötilan. Kasvit hyötyvät valosta, joka vastaa luonnollista päivänvaloa.

Suosi LED-lamppuja. LED-lamput ovat kasveille tehokkaita, pitkäikäisiä ja energiapihejä. Ne tuottavat paljon valoa (lm) pienellä wattimäärällä ja sopivat hyvin kaikentasoisille kasveille.

Värilämpötila 5500–6500 K: Tämä päivänvalon sävyinen valo tukee yhteyttämistä ja näyttää kalojen värit luonnollisesti. Nykyiset LED-akvaariovalot ovat tehokkaita, ja niiden spektri sisältää kasveille tärkeää sinistä ja punaista valoa, vaikka Kelvin-arvo olisi 9000 K, 10 000 K tai jopa korkeampi.

Kasvien vaativuus määrää tarvittavan valotehon. Kasvit voi periaatteessa jakaa vaativuustasoihin helppo - keskitaso - vaativa.

• Helpot kasvit: pärjäävät perus-LED-putkella
• keskitason kasvit: tarvitsevat selvästi kirkkaamman valon
• Vaativat kasvit: tarvitsevat tehokkaan LED-valon + CO2:n

Valaistuksen tasainen jakautuminen. Kasvit saavat eniten valoa suoraan lampun alta. Siksi leveään tai syvään akvaarioon kannattaa valita pidempi lamppu, tai kaksi lamppua rinnakkain, jos valaisinrungossa on paikka kahdelle putkelle.

Heijastimet parantavat valotehoa (T5/T8). Jos käytössä on perinteinen T5- tai T8-putki, hyvä heijastin voi lisätä kasvien saamaa valoa jopa 2–4-kertaisesti.

Vinkki: muista kasvien sijoittelu. Kookkaat ja leveälehtiset kasvit varjostavat voimakkaasti lähiympäristöään. Älä istuta paljon valoa tarvitsevia pikkukasveja suoraan suuren kasvin viereen – ne kärsivät nopeasti valon puutteesta.

Epifyytit ovat kasveja, jotka eivät kasva mullassa tai hiekassa, vaan tarttuvat luontaisesti kiviin, juuriin tai puunrunkoihin. Suosittuja vaihtoehtoja ovat esimerkiksi Anubias, Bucephalandra, ja  Microsorum.

Miten epifyytti istutetaan?

Epifyyttikasveja ei saa koskaan haudata pohjaan – juurakko mätänee nopeasti hiekan tai soran alla. Sen sijaan kasvi kiinnitetään puun oksaan, juurakkoon, kiveen, koristeeseen tai muuhun vastaavaan. Kasvien sitomista siimalla tai langalla ei suositella, jos akvaariossa on kaloja, sillä siima tai lanka saattaa vahingoittaa niitä, mikäli ne jäävät sen alle jumiin. Helpointa on liimata kasvi alustaansa pienellä määrällä tarkoitukseen soveltuvaa kasviliimaa, jota löytyy myös Akvaariolinnan valikoimista.

Kasvi juurtuu muutamassa viikossa itse kiinni alustaan.
Epifyytit ovat helppoja, kestäviä ja sopivat aloittelijalle.

Molemmissa on etunsa, mutta aito kasvi on lähes aina parempi valinta akvaarion hyvinvoinnille.

Aito akvaariokasvi – edut

• kuluttaa nitraattia ja fosfaattia
• parantaa veden laatua
• ehkäisee levää
• tarjoaa kaloille piilopaikkoja ja luonnollisen ympäristön
• näyttää luonnolliselta
• lisää akvaarion hapetusta päivisin

Tekokasvi – milloin hyvä vaihtoehto?

• Vaativiin aitoihin kasveihin verrattuna helppo vaihtoehto
• kestää kovaa veden virtausta
• Kestää kaloja, jotka syövät etenkin hentolehtisiä aitoja kasveja, repivät kasvit rikki tai kaivelevat pohjaa

Jos tavoitteena on kaunis, helppohoitoinen ja tasapainoinen akvaario, aito kasvi on lähes aina parempi valinta.

Akvaariokasvien ongelmat johtuvat lähes aina jostain seuraavasta:

Valon puute

• kasvit venyvät ylöspäin ja sivuille ohuina ja lähes lehdettöminä 
• lehdet muuttuvat vaaleiksi tai läpikuultaviksi
• kasvu hidastuu

Ravinnepuutokset

• keltaiset lehdet → typpi- tai rautavaje
• reiät lehdissä → kaliumin puute (tai: altaassa on esimerkiksi imumonneja, jotka syövät kasveja. Tälöin monneille todennäköisesti tarvitaan lisäravintoa, kuten pohjalle vajoavia tablettiruokia.)
• kasvun pysähtyminen → yleinen lannoitepuutos
• Ratkaisu: nestemäinen lannoite + pohjalannoite

CO2:n puute

• kasvi ”nyhjää paikoillaan”
• levä pääsee valtaamaan akvaarion
• Helppo korjaus: nestemäinen hiili tai CO2-järjestelmä

Istutustapa / kasvupaikka väärä

• varjossa oleva kasvi ei saa tarpeeksi valoa
• väärä sijoittelu (esim. matalavaloinen cryptocoryne liian kirkkaan lampun alle)

Väärät vesiarvot

• liian kylmä vesi
• äkilliset pH / KH -vaihtelut
• likaantunut / tukkeutunut pohjamateriaali

Kun valo, CO2 ja ravinteet ovat tasapainossa, kasvit alkavat kasvaa nopeasti.

Akvaariokasvien hoito on helppoa, kun perusasiat ovat kunnossa:

Tarjoa oikea valaistus

• helppo kasvi → vähäinen valo
• keskitason kasvi → hyvä LED-valaisin
• vaativa kasvi → paljon valoa + CO2

Lannoita säännöllisesti
Kasvit tarvitsevat:

• typpeä (N)
• fosfaattia (P)
• kaliumia (K)
• rautaa (Fe)
• hivenaineita

Nestemäinen lannoite viikoittain, pohjakapselit 3–6 kk välein.

Lisää CO2:ta (tarvittaessa)

• ei pakollinen helppoihin kasveihin
• lähes välttämätön vaativille kasveille
• parantaa kasvua ja vähentää levää

Leikkaa ja harvenna
Nopeakasvuiset kasvit kannattaa:

• typistää
• nostaa lähemmäs valoa
• istuttaa uudelleen kärjistä

Pidä vesi puhtaana

• viikoittaiset vedenvaihdot
• pohjan kevyt imurointi pohjalapon avulla
• toimiva suodatus

Se on yllättävän helppoa – akvaariokasvien hoito on enemmän tasapainon ylläpitoa kuin jatkuvaa puuhastelua.

Kyllä – Akvaariolinna myy akvaariokasveja myös verkkokaupan kautta ja lähetämme kasvit turvallisesti koko Suomeen.

Verkkokaupassa on saatavilla:

• helppoja kasveja aloittelijoille
• keskitason kasveja
• vaativia kasveja
• epifyyttejä 
• pikku- ja jättikokoja
• vitrokuppi kasveja (steriinejä, tuholaisvapaita)

Kasvit pakataan huolellisesti ja ne kestävät normaalit postikuljetukset hyvin.