Terraarion pohjamateriaali
Pohjamateriaali, eli substraatti, vaikuttaa eläimen käyttäytymiseen, terraarion kosteuden säätelyyn ja puhtauteen - ja sitä kautta eläimen terveyteen. Oikein valittu pohjamateriaali tukee lajityypillistä käyttäytymistä, kuten kaivautumista tai kosteassa oleskelua. Vääränlainen substraatti puolestaan voi aiheuttaa terveysongelmia, kuten suolitukoksia, ihoärsytystä tai hengitysongelmia.
Pohjamateriaalia valittaessa on tärkeää tuntea eläimen elinympäristö luonnossa, eli asiat, joita käsiteltiin edellisissä Biotoopi ja Habitaatti artikkeleissa. Silloin tiedetään liikkuuko eläin luonnossa kosteassa sademetsän maaperässä, kuivassa aavikkohiekassa vai kivikkoisella vuoristoseudulla. Tai kenties se on kiipeilevä laji, joka ei terraarion pohjalla ole käytännössä koskaan. Myös terraarion valmistusmateriaalin, ilmanvaihdon ja tekniikan on hyvä vastata substraatin ominaisuuksiin esimerkiksi kosteudensiedon mukaan.
Turvallisuus ennen kaikkea
Ennen kuin tarkastellaan eri pohjamateriaaleja, on hyvä korostaa turvallisuutta. Monet matelijat ja sammakkoeläimet saalistavat pohjan päällä kulkevia ruokaeläimiä. Jos ne nielaisevat pohjamateriaalia ruoan mukana, voi seurauksena olla vaarallinen suolitukos. Siksi on hyvä tarkkailla eläimen käytöstä ja tarvittaessa välttää irtonaisia, hienojakoisia substraatteja, joita eläin voisi niellä. Vaikka irtonainen materiaali olisikin usein se luonnonmukaisin, on eläimen terveys aina etusijalla. Tarvittaessa pohjan voi toteuttaa kiinteällä ratkaisulla, kuten matelijamatoilla, terraarion taustalevyillä tai laatoilla.
Yleisiä pohjamateriaalivaihtoehtoja
Hiekka
Hiekka on yksi tunnetuimmista pohjamateriaaleista erityisesti aavikko- ja puoliaavikkoterraarioissa. Se luo luonnollisen ympäristön ja mahdollistaa eläinten lajityypillisen käyttäytymisen, kuten kaivautumisen, kuopimisen ja piiloutumisen. On kuitenkin tärkeää käyttää nimenomaan terraariokäyttöön tarkoitettua, pölyämätöntä ja hienojakoista hiekkaa – ei esimerkiksi rakennushiekkaa, joka voi sisältää epäpuhtauksia ja teräviä hiukkasia. Oikeanlainen hiekka on eläimelle turvallinen ja vähentää hengitystieongelmien riskiä.
Hiekkaa voidaan myös yhdistää muihin pohjamateriaaleihin, kuten savipohjaisiin seoksiin, jolloin pinnasta saadaan kiinteämpi ja luonnollisempi. Näin eläimelle voidaan luoda kaivautumiseen sopivia kohtia, mutta samalla vähentää irtonaisen hiekan aiheuttamaa riskiä.
Hiekka-maa seokset
Hiekka-maa seokset tarjoavat monipuolisen ja luonnollisen pohjamateriaalin, joka jäljittelee kuivien alueiden olosuhteita. Näissä seoksissa hiekka yhdistyy saveen ja muihin maa-aineksiin, jolloin lopputulos on kiinteämpi ja paremmin muotoaan pitävä pohja kuin pelkkä hiekka. Seos soveltuu erityisen hyvin lajeille, jotka kaivavat tunneleita ja koloja. Savipitoisuus tekee kaivamisesta eläimelle houkuttelevaa ja varmistaa, että käytävät pysyvät paremmin kasassa eivätkä romahda heti. Tämä mahdollistaa eläimelle lajityypillisen käyttäytymisen, kuten piiloutumisen ja maanalaisen liikkumisen. Lisäksi se tukee eläinten lisääntymistä, sillä savipitoinen maa stimuloi monilla lajeilla kaivautumiskäyttäytymistä myös muninnan yhteydessä.
Seoksia voidaan muotoilla myös maisemallisiksi rakenteiksi, kuten rinteiksi, kivimuodostelmiksi ja jopa luoliksi, jotka muistuttavat luonnon maisemia. Eläimet käyttävät tällaisia rakenteita esimerkiksi paistattelupaikkoina, viileinä piilopaikkoina tai lepopaikkoina.
Humukset
Humukset ovat kosteutta sitovia ja luonnollisen näköisiä pohjamateriaaleja, joita käytetään erityisesti metsä- ja sademetsäterraarioissa. Ne tarjoavat maapohjan, joka muistuttaa luonnon metsänpohjaa ja sopii monille kosteissa oloissa eläville lajeille.
Valmiiksi sekoitettu turve- ja maapohja sitoo tehokkaasti vettä, ylläpitää ilmankosteutta ja tiivistyy kevyesti ajan myötä. Tämäntyyppinen pohja sopii kaivautuville lajeille ja esimerkiksi monille liskoille, sammakoille ja skorpioneille.
Toinen vaihtoehto on metsänpohjaa muistuttava humus, joka valmistetaan esimerkiksi havupuiden kuoren alaisista kerroksista. Sen etuna on luonnollinen ulkonäkö ja hyvä kosteudenpidätyskyky. Lisäksi sen sisältämät luontaiset yhdisteet voivat vähentää homeen ja siementen itämisen riskiä. Tämä materiaali sopii erityisesti sademetsä- ja metsälajeille, joille on tärkeää tarjota luonnollisen oloinen, hieman joustava pohja.
Hakkeet
Hakkeet ovat suosittuja pohjamateriaaleja erityisesti kosteisiin ja puolikosteisiin terraarioihin. Niiden tärkein etu on hyvä kosteudenpidätyskyky: hake varastoi vettä ja vapauttaa sitä vähitellen, jolloin ilmankosteus pysyy tasaisempana. Tämä tekee siitä sopivan valinnan erityisesti sademetsä- ja trooppisille lajeille.
Havupuiden kaarna on hyvin imukykyistä ja soveltuu suuriin terraarioihin sekä kookkaille matelijoille. Havupuu-haketta käytetään yleisimmin kosteissa ympäristöissä, joissa se tukee kosteudenhallintaa ja antaa luonnonmukaisen ulkonäön. Lehtipuiden kaarna on puolestaan kevyempää ja kestävämpää haketta, joka sopii erityisesti pienemmille lajeille.
Hakkeen palakoko vaikuttaa sen käyttötarkoitukseen. Karkeampi hake pysyy ilmavana ja soveltuu suuremmille terraarioille, kun taas hienompi hake toimii paremmin pienissä terraarioissa ja pienikokoisille eläimille.
Vermikuliitti
Vermikuliitti on kevyt ja huokoinen savimineraali, joka laajenee käsittelyssä ja sitoo tehokkaasti kosteutta. Sitä käytetään terraarioharrastuksessa erityisesti matelijoiden munien inkubaatiossa (haudonnan alustana), sillä sen huokoinen rakenne pitää kosteuden tasaisena ja parantaa ilman kiertoa munien pinnalla.
Terraarioissa vermikuliittia voidaan käyttää kosteutta ylläpitävänä lisänä muun pohjamateriaalin seassa. Se soveltuu erityisesti kosteutta kaipaaville eläinlajeille sekä joidenkin tarantulien pohjamateriaaliksi. Vermikuliitti ei yksinään sovellu useimpien lajien ainoaksi pohjamateriaaliksi, sillä sen rakenne on siihen liian kevyt. Yhdistettynä muihin materiaaleihin se voi kuitenkin olla kiva lisä etenkin kosteissa terraarioissa.
Maissipelletti
Maissirouhe tai -pelletti on pölytön pohjamateriaali, jota käytetään kuivien ja puolikuivien alueiden lajeille, kuten liskoille ja käärmeille. Se on pienikokoista rouhetta ja tarjoaa kevyesti joustavan pohjan eläimen liikkua. Se soveltuu kuivien olosuhteiden terraarioihin ja toimii vaihtoehtona esimerkiksi hiekan käytölle.
Maissirouhe ei sido kosteutta kuten esimerkiksi humukset, joten se ei sovellu kosteisiin ympäristöihin tai kaivautumista vaativille lajeille. Sen etuna on helppo puhdistettavuus ja pölyttömyys, mutta haittapuolena on se, että nielemisriskin vuoksi se ei sovi kaikille eläimille – siksi sen käyttö kannattaa harkita tarkoin lajin tarpeiden mukaan.
Tutustu maissipellettiin täällä >
Matot ja levyt
Turvallinen vaihtoehto, josta ei irtoa mitään nieltäväksi, ovat erilaiset matot, levyt ja taustat.
Turvelevyt varastoivat kosteutta ja luovuttavat sitä vähitellen takaisin terraarioon. Ne sopivat erityisesti sademetsäympäristöihin ja niihin voi myös kiinnittää kasveja tai sammalta. Sammalmatot auttavat ylläpitämään ilmankosteutta ja sopivat pohjalle, taustalle tai ”wet box” -ratkaisuihin. Ne voidaan leikata ja muotoilla terraarioon sopiviksi.
3D-taustaseinät tekevät terraarion pohjasta näyttävän, kiinteän alustan.
Näiden kaikkien etuna on turvallisuus ja helppohoitoisuus, mutta ne eivät tarjoa kaivautumismahdollisuuksia kuten irtonaiset pohjamateriaalit.
Tutustu terraarion mattoihin ja taustoihin täällä >
Sammalet
Sammalet eivät yleensä toimi yksinään terraarion varsinaisena pohjamateriaalina, mutta ne ovat erinomainen lisä erityisesti kosteisiin ja puolikosteisiin terraarioihin. Sammalen tärkein tehtävä on sitoa ja ylläpitää kosteutta, jolloin terraarion ilmankosteus pysyy tasaisempana ja eläimille luontaisena.
Yleisimmin käytetty on rahkasammal (Sphagnum), jota myydään usein kuivana puristetiilenä. Veteen liotettuna se turpoaa moninkertaiseksi ja on heti käyttövalmista. Rahkasammal on monikäyttöinen: sitä voidaan käyttää terraarion koristelussa, kosteuslaatikossa (”wet box”), eläinten nahanluonnin helpottamisessa, munien haudonnassa tai kasvien kasvualustana. Erityisesti kosteutta vaativat lajit – kuten sammakot, salamanterit ja monet liskot – hyötyvät rahkasammalen käytöstä.
On kuitenkin tärkeää vaihtaa sammal säännöllisesti, sillä orgaanisena materiaalina se voi ajan myötä homehtua. Sammalet sopivatkin parhaiten osaksi bioaktiivista pohjaa tai erillisiin kosteuspisteisiin, eivät koko pohjan materiaaliksi.
Tutustu puristeisiin ja sammaleihin täällä >
Bioaktiivinen pohjamateriaali
Bioaktiivinen terraario perustuu tasapainoiseen pienekosysteemiin, jossa substraatti ei ole vain passiivinen alusta, vaan aktiivinen osa ympäristöä. Se koostuu usein useasta kerroksesta: pohjalle laitetaan kevennyskerros, sen päälle erotuskangas ja lopuksi substraattikerros, joka sisältää kookoskuitua, lehtiä, multaa ja turvetta. Tällaisessa järjestelmässä hyötyeliöt, kuten siirat ja hyppyhäntäiset, toimivat luonnollisina siivoojina, jotka hajottavat jätettä ja pitävät pohjan raikkaana. Bioaktiivinen pohja ei sovi kaikille eläimille, mutta se on erinomainen vaihtoehto pienille sammakkoeläimille, pienille liskoille ja kasviterraarioihin.
Pohjamateriaalin vaihtoväli ja huolto
Kaikki substraatit vaativat huoltoa. Kuivissa terraarioissa irtonainen pohjamateriaali vaihdetaan yleensä 1–3 kuukauden välein, riippuen eläimen koosta ja ulosteiden määrästä. Kosteissa ympäristöissä pohjan puhtaus ja homeettomuus on erityisen tärkeää – liian kosteaksi jäänyt tai likainen pohja voi aiheuttaa iho-ongelmia ja hajuhaittoja.
Bioaktiivinen pohja vaatii harvemmin täyttä vaihtoa, mutta sen toimintaa täytyy tarkkailla. Eläinten ulosteet, ruoan tähteet ja kuolleet kasvit tulee silti poistaa säännöllisesti, ja tarvittaessa hyötyeliöitä voidaan lisätä, jos populaatio heikkenee.
Palaa koko artikkelisarjan alkuun >