Lammikon vesikasvit
Lammikon vesikasvit eli uposkasvit kasvavat kokonaan veden alla. Toisin kuin lumpeet ja muut pintakasvit, ne eivät juurikaan näy katsojalle, joten niiden esteettinen merkitys on yleensä vähäinen. Tästä syystä niitä käytetään puutarhalammissa huomattavasti vähemmän kuin pintakasveja tai kosteikkokasveja.
Sen sijaan luonnonmukaisissa lammissa uposkasveja saatetaan käyttääkin, sillä lammessa, jossa ei ole lainkaan suodatusta, niillä voi olla oma roolinsa veden biologisen tasapainon ylläpitämisessä. Uposkasvit käyttävät vedessä olevia ravinteita kasvuunsa, ja tämä voi auttaa hillitsemään levien kasvua. Lisäksi ne tuottavat happea veteen ja tarjoavat suojaa ja ravintoa lammen mahdollisille asukeille.
Istutus ja hoito
Vesikasvit istutetaan lammen pohjamateriaaliin tai pohjalle laitettavaan istutuskoriin. Kasvin valinnassa kannattaa huomioida lammen syvyys, pohjamateriaalin määrä ja laatu, sekä kasvin kaipaaman valon määrä. Useimmat vesikasvit viihtyvät aurinkoisessa tai puolivarjoisessa vedessä. Liian varjoisassa paikassa kasvu voi jäädä heikoksi.
Kasvit käyttävät ravinteita vedestä, joten erillistä lannoitusta tarvitaan harvoin. Jos kasvu on hyvin voimakasta, kasveja kannattaa harventaa ajoittain.
Karvalehti, Ceratophyllum demersum
Karvalehti kasvaa nopeasti ja sitoo tehokkaasti ravinteita vedestä, minkä vuoksi sitä voidaan käyttää lammikoissa veden laadun tukemiseen. Kasvilla ei ole varsinaista juuristoa, vaan se voi kellua vapaasti vedessä tai asettua lammen pohjalle. Karvalehti tarjoaa hyvän suojan kalanpoikasille ja pienille vesieliöille.
Hoito: Karvalehti ei vaadi erityistä hoitoa, mutta nopean kasvunsa vuoksi sitä voi olla tarpeen harventaa.
Huomio: Kasvi voi levitä nopeasti ja täyttää lammen pohjaa, jos kasvua ei seurata.
Ahvenvita, Potamogeton perfoliatus
Ahvenvita on luonnonvesissä yleinen uposkasvi, joka voi soveltua myös puutarhalampiin. Se kasvaa kokonaan veden alla ja muodostaa pystysuoria versoja, joiden lehdet ovat hieman läpikuultavia. Ahvenvita sitoo ravinteita vedestä ja auttaa näin pitämään veden kirkkaampana. Tiheät kasvustot tarjoavat suojaa pienille vesieliöille ja kalanpoikasille.
Kasvupaikka yleensä noin 30–100 cm syvyydessä, aurinkoisessa tai puolivarjoisessa paikassa
Huomio: Ahvenvita voi levitä melko voimakkaasti, joten pienissä puutarhalammissa sen kasvua kannattaa seurata.
Ärviät, Myriophyllum
Ärviät ovat hienoliuskaisia vesikasveja, jotka muodostavat tiheitä ja pehmeitä kasvustoja veden alle. Ne sitovat ravinteita vedestä ja voivat näin auttaa vähentämään levien kasvua. Tiheä kasvusto tarjoaa myös suojaa pienille vesieliöille ja kalanpoikasille.
Kasvupaikka noin 20–80 cm syvyydessä, aurinkoisessa tai puolivarjoisessa vedessä
Jos kasvusto kasvaa liian tiheäksi, sitä voidaan harventaa poistamalla osa versoista.
Vesikuusi, Hippuris vulgaris
Vesikuusi on luonnollisen näköinen vesikasvi, jonka versot muistuttavat pientä havupuun oksaa. Kasvi kasvaa pääosin veden alla, mutta latva voi nousta vedenpinnan yläpuolelle. Se soveltuu luonnonmukaisiin puutarhalampiin ja voi auttaa pitämään veden tasapainossa käyttämällä vedessä olevia ravinteita kasvuunsa.
Kasvupaikka noin 20–60 cm syvyydessä, aurinkoinen tai puolivarjoisa paikka
Kun harvennat lammen vesikasveja, älä päästä poistettuja kasvin osia luontoon. Monet vesikasvit voivat levitä helposti uusille alueille, jos niitä päätyy luonnonvesiin. Ylimääräiset versot kannattaa hävittää puutarhajätteen mukana.
