- Ohjeet ja vinkit
- Lammikot
- Akvaarioiden hoito
- Kasviesittelyt
- Akvaariokalojen esittely ja hoito
- Akvaarion selkärangattomat
- Tietoa terraarioharrastuksesta
- Terraarioeläinten esittely ja hoito
- Tuote-esittelyt
Paludaario

Paludaario on yhdistelmä akvaariota ja terraariota
Sana "paludaario" juontaa juurensa latinankielisestä sanasta palus, joka tarkoittaa suota. Nimensä mukaisesti paludaariot jäljittelevät luonnon monimuotoisia ympäristöjä, kuten sademetsiä, jokirantoja, kosteikkoja tai purojen reunamia. Paludaariot tarjoavat kodin sekä maa- että vesieläimille ja kasveille, muodostaen pienen, suljetun ja elävän ekosysteemin.
Alla havainnekuva kerroksittain rakennettavasta paludaariosta.

Paludaarion kolme vyöhykettä
Maa-alue (terrestrinen vyöhyke) – Tämä alue ei koskaan peity veden alle. Se muistuttaa metsäpohjaa ja tarjoaa elinympäristön esimerkiksi matelijoille, selkärangattomille ja sammakkoeläimille. Täällä voi olla kasveja, piilopaikkoja, kiipeilyoksia ja luonnollisia rakenteita. Matelijoiden lämmittelyalue sijoitetaan tänne.
Rantavyöhyke (ripaarinen vyöhyke) – Rannan ja veden välinen siirtymäalue, joka tarjoaa ihanteelliset olosuhteet puolivesieläimille, kuten monille sammakkoeläimille ja joillekin kilpikonnille. Tämä vyöhyke voi sisältää matalia kiviä, kaarnaa tai juuria, jotka mahdollistavat helpon siirtymisen vedestä maalle ja takaisin.
Vesialue (akvaattinen vyöhyke) – Syvempi osa terraariosta, joka toimii altaana tai jopa akvaariona. Kun vesialue on varustettu oikealla tekniikalla ja kokonaisuuden muu lajisto on siihen sopivaa, vedessä voivat elää kalat, ravut, kotilot ja/tai vesikasvit. Vesi voi virrata luonnollisesti, esimerkiksi vesiputouksen tai puron muodossa.
Erilaisia paludaarioita
Riippuen siitä, mitä eläimiä ja kasveja paludaarioon on tarkoitus sijoittaa, paludaario voidaan rakentaa hyvin luonnollisen näköiseksi omaksi pieneksi ekosysteemikseen. Tällaiseen terraarioon sopivat pienet lajit, joiden tuottama jätemäärä on kohtuulinen, ja jotka eivät kaiva pohjamateriaalia. Esimerkkeinä pienet, kiipeilevät liskolajit, kuten anolikset, päivägekot, sekä pienet sammakot, kuten nuolimyrkkysammakot.
Tällaisessa paludaariossa pohja voidaan rakentaa kerroksittain. Alimmaiseksi asetetaan viemärikerros, kuten hydrosora, jonka päälle tulee suodatinverkko, -levy tai -matto. Suodattavan osan päälle lisätään kasvualusta, kuten kookoskuitu, kaarnahake tai turve. Pintaan voidaan levittää lehtikariketta, sammalia tai koristekuoriketta. Rantavyöhykkeelle voidaan lisätä sileitä kiviä, litteitä juuria tai oksia. Vesiosassa pohjamateriaalina voidaan käyttää pyöreitä kiviä, hiekkaa tai soraseoksia sen mukaan, mikä laji on kyseessä.
Suurempien, enemmän jätettä tuottavien, tai pohjaa kaivelevien lajien kanssa on viisainta päätyä yksinkertaistettuun ja helposti puhdistettavaan malliin - kyseeseen tulevat esimerkiksi vesikilpikonnat, monet käärmelajit sekä isommat liskot. Tällöin vesialueen pohja peitetään helposti lappoletkulla puhdistettavalla materiaalilla, kuten hienolla hiekalla, tai pohja jätetään täysin paljaaksi. Maa-alue on helpoin toteuttaa hyllyllä, jonne eläimellä on helppo pääsy.
Alla havainnekuva yksinkertaisemmasta paludaariomallista
Suodatin ja kiertovesipumppu
Paludaarion vesialueessa on tärkeää ylläpitää puhdasta ja hapekasta vettä. Joskus pelkkä lappoamisella tehty vedenvaihto riittää, mutta akvaariosuodatin huolehtii veden puhtaudesta tehokkaammin ja tasaisemmin. Suodatin poistaa vedestä roskia ja epäpuhtauksia, sekä auttaa ylläpitämään tasapainoista mikrobikantaa. Suodattimia on erilaisia:
Sisäsuodatin on yleinen ja helppo ratkaisu pienissä ja keskikokoisissa paludaariossa. Tyypilliset sisäsuodattimet sijoitetaan kokonaan veden alle, jolloin vettä tulee olla riittävästi jotta suodatin ei jää veden yläpuolelle. On olemassa myös suodatinmalleja, jotka voivat jäädä suurelta osin veden pinnan yläpuolelle. Kuvassa näkyvä malli on Aqua El Asap 500.
Sisäsuodatinsopii monille sammakoille, rapueläimille ja toki kaloillekin.
Ulkosuodatin on tehokkaampi vaihtoehto isompiin vesitilavuuksiin. Vesi johdetaan letkuilla vesialueelta pois, suodattimen läpi ja takaisin vesialueelle. Ulkosuodatin mahdollistaa laajemmat suodatusmateriaalit ja on usein hiljaisempi kuin sisäsuodatin.
Mikäli suodatinta ei ole, voi kiertovesipumpun lisääminen olla hyvä ratkaisu. Kiertovesipumppu huolehtii veden liikkeestä - se mahdollistaa esimerkiksi vesiputouksen tai puron rakentamisen, jotka paitsi näyttävät hienolta, myös lisäävät veden hapetusta ja estävät veden seisomista. Vesi voidaan ohjata kiertämään vaikkapa ylhäältä taustaseinää pitkin purona tai vesiputouksena takaisin altaaseen, joka tuo kokonaisuuteen hienon efektin.

Lämmitys
Useimmat paludaariossa elävät eläinlajit tulevat trooppisilta tai subtrooppisilta alueilta, joten veden ja ilman lämpötilojen on oltava lajikohtaiset sopivaksi säädetyt. Jos huoneenlämpö ei riitä, akvaariovedenlämmitin asennetaan vesiosaan. Sen avulla veden lämpötila pysyy sopivana.
Vinkki: lämmitimen voi naamioida tarkoitukseen kehitetyllä päälystekivellä >
Useilla lajeilla lämpöä kaivataan myös kuivalle alueelle. Erityisesti matelijat kaipaavat terraarioonsa eri lämpötiloja, jotta ne voivat ulkoisen lämmönlähteen mukaan säädellä kehonsa ruumiinlämpöä. Lämmittelyalueen lämmönlähteenä matelijoiden lämpölamppu toimii hyvin.
Yleissääntönä veden ja ilman lämpötiloihin on, että vesi ei saisi olla ilmaa lämpimämpää. Tämä siksi, että lämpimästä vedestä viileämpään ilmaan nouseva eläin saattaa sairastua hengityselinsairauksiin. Lajikohtaisia eroja on paljon, onkin tärkeää aina tutustua kyseisen lajin vaatimuksiin ja noudattaa suosituksia lämpötilojen suhteen.

Valaistus
Paludaarion valaistus palvelee sekä eläinten luonnollista vuorokausirytmiä että kasvien kasvua. Joissain tapauksissa valaisimeksi riittää yksi vaihtoehto, joissain kaivataan yhdistettyä järjestelmää:
- Kirkas yleisvalo, joka valaisee koko terraarion
- Kasvivalo, jossa on kasveille hyödyllinen spektri
- UV-valo: esimerkiksi monet matelijat tarvitsevat UVB-valoa kalsiumaineenvaihduntaan. UVA-valolla on todettu olevan yhteys monen lajn aktiivisuuteen. Tarkista aina eläinlajikohtaiset vaatimukset.
Valaisin sijoitetaan usein terraarion kattoon tai suojattuun valaisinpaneeliin. Valaistuksen kesto jäljittelee päivärytmiä – tyypillisesti 10–12 tuntia päivässä.
Huomaa, että UVB ei kulkeudu lasin läpi, vaan se sijoitetaan joko terraarion sisäpuolelle tai esim. verkkokannen päälle.
Kasvillisuus:
Paludaarion yläosaan, kuivalle alueelle sopivia kasveja ovat esimerkiksi ilmakasvit, jotka kasvavat kiinitettyinä kiipeilyoksiin, taustaseinään ja muihin somisteisiin. Kasveja voi istuttaa myös kuivalle maa-aluelle. Valintaan vaikuttaa kuivan alueen koko: liiallinen kasvimäärä kuivalla alueella voi haitata eläinten liikkumista, mutta toisaalta ne myös tarjoavat eläimille piilopaikkoja.

Rantavyöhykkeelle sopivat kasvit kestävät kosteutta juuristossaan ja voivat kasvaa osittain vedenpinnan alapuolellakin.
- Sammalet ovat luonnollinen valinta kiville ja kosteille pinnoille. Esimerkiksi Vesicularia ja Taxiphyllum lajien eri muodot ovat suosittuja.
- Kostean terraarion kasveja löydät täältä >
Vesiosaan täysin upotettavat vesikasvit elävät kokonaan veden alla ja osallistuvat vedenpuhdistukseen ja hapetukseen. Esimerkkeinä:
- Keihäslehdet, Anubias sp. – Hitaasti kasvavia, kestäviä, viihtyvät hämärässäkin. Epifyyttejä, eli viihtyvät parhaiten esimerkiksi juurakkoon kiinnitettynä
- Jaavansaniainen, Microsorum pteropus – Kasvaa epifyyttinä, ei tarvitse pohjamateriaalia. Kestävä.
- Kaikki akvaariokasvit löydät täältä >
Huomioitavaa kasvivalinnassa
- Kasvit eivät saa tukkia vedenkiertoa, erityisesti vesiputouksen tai pumpun ympärillä
- Valitse myrkyttömiä lajeja, jos terraariossa on eläimiä
- Tarkista valaistusvaatimukset: trooppiset kasvit tarvitsevat usein hajavaloa tai kasvivalon
- Kiinnitys: Osa kasveista voidaan istuttaa suoraan maahan, osa kiinnitetään korkkiin, kiviin tai taustaseinään
Hoito ja ylläpito
Paludaariossa veden laatu tulee tarkistaa säännöllisesti. Osittainen vedenvaihto auttaa poistamaan haitallisia aineita. Myös kasvien ja teknisten laitteiden kuntoa on seurattava.
Sopivat eläimet
Paludaariossa voivat elää monet puolivesieläimet ja kosteutta rakastavat lajit:
-
Sammakkoeläimet: vesiliskot, pyrstösammakot, nuolimyrkkysammakot
-
Matelijat: vesi-/suokilpikonnat, vesiagamat, basilikset, puuboat
-
Kalat: pienet makean veden kalat kuten tetra- ja daniolajit
-
Selkärangattomat: kotilot, ravut
Paludaario on visuaalisesti vaikuttava ja toiminnallisesti rikas terraariotyyppi, joka yhdistää akvaarion ja terraarion parhaat puolet. Se tarjoaa elinympäristön laajalle joukolle lajeja ja harrastajalle monipuolisia mahdollisuuksia toteuttaa luonnon inspiroima elinympäristö kotiin. Oikein rakennettuna ja hoidettuna paludaario on paitsi kaunis, myös hyvinvoiva ekosysteemi.
Palaa koko artikkelisarjan alkuun >