Lammikon ilmastus

 

Ilmastus tarkoittaa hapen lisäämistä veteen ja veden pinnan liikuttamista siten, että kaasujen vaihto tehostuu. Riittävä happipitoisuus vaikuttaa suoraan kalojen hyvinvointiin, hyödyllisten bakteerien toimintaan ja koko lammen tasapainoon. Vaikka kirkas vesi voi näyttää terveeltä, happipitoisuus voi silti olla alhainen. 

 

Miksi happi on tärkeää?

Kaikki vesieliöt tarvitsevat happea. Kalat hengittävät vedessä liuennutta happea kidustensa kautta, ja myös suodattimessa elävät hyödylliset bakteerit ovat riippuvaisia riittävästä hapensaannista. Jos happipitoisuus laskee liian alhaiseksi, kalat stressaantuvat, niiden vastustuskyky heikkenee ja pahimmillaan seurauksena voi olla kalakuolemia. Samalla biologinen suodatus heikkenee, koska bakteerit eivät pysty hajottamaan ammoniakkia ja nitriittiä tehokkaasti.

Happi vaikuttaa myös pohjan olosuhteisiin. Hapettomissa kerroksissa voi muodostua haitallisia kaasuja, kuten rikkivetyä, jotka heikentävät veden laatua. Hyvä ilmastus auttaa pitämään veden liikkeessä ja ehkäisee näiden ongelmien syntymistä.

 

Kesä ja talvi – ilmastuksen tarve vaihtelee

Ilmastuksen merkitys korostuu erityisesti lämpiminä kesäjaksoina. Lämmin vesi sitoo vähemmän happea kuin viileä vesi, ja samalla kalojen aineenvaihdunta sekä bakteeritoiminta vilkastuvat. Hapen kulutus kasvaa, mutta sen liukeneminen veteen heikkenee. Hellejaksojen aikana ilmastus voi olla ratkaiseva tekijä kalojen hyvinvoinnin kannalta.

Talvella tilanne on erilainen, mutta yhtä huomionarvoinen. Jääpeite estää kaasujen vaihdon veden ja ilman välillä. Jos lammessa on kaloja tai pohjalle kertyy orgaanista ainesta, veden happipitoisuus voi laskea vaarallisen alhaiseksi jään alla. Talvi-ilmastuksesta ja oikeasta sijoittamisesta kerromme tarkemmin omassa artikkelissaan, mutta jo yleisesti voidaan todeta, että ilmastus on tärkeä osa kalallisen lammen talvikunnossapitoa.

 

 

Ilmapumput lammikkoon

Yleisin tapa ilmastaa lammikkoa on ilmapumppu, joka puhaltaa ilmaa letkua pitkin veden alle sijoitettuun hohkakiveen, eli niin sanottuun ilmakiveen. Ilmakivestä nousevat pienet kuplat lisäävät veden ja ilman välistä kosketuspintaa ja saavat veden liikkeeseen.

Vaikka osa hapesta liukenee jo kuplien matkalla, ilmastuksen merkittävin vaikutus syntyy veden liikkeestä. Kun pohjalta nouseva vesi sekoittuu pintaveteen, kaasujen vaihto tehostuu veden pinnalla ja happi jakautuu tasaisemmin koko vesimassaan. Samalla ehkäistään veden kerrostumista, mikä on erityisen tärkeää syvemmissä lammissa.

Ilmapumppuja on eri tehoisia, ja valintaan vaikuttavat lammen koko, syvyys ja kalojen määrä. Pienessä koristealtaassa riittää kevyt ilmastus, kun taas kalalammessa tarvitaan tehokkaampi pumppu ja usein useampi ilmakivi. Ilmastus tukee myös biologisen suodatuksen toimintaa, sillä hyödylliset bakteerit tarvitsevat happea.

Ilmapumpun sijoittamisessa on huomioitava, että laite pysyy kuivana ja suojassa roiskeilta. Letkujen ja liittimien tulee olla tiiviitä, jotta teho ei heikkene.

 

Suihkulähteet ja pintaliike

Liikkuva vesi sitoo happea tehokkaammin kuin täysin tyyni pinta. Suihkulähteet ja vesiputoukset lisäävät veden pintaliikettä ja voivat siten parantaa hapettumista. Ne ovat erityisen hyödyllisiä koriste- ja kasvilammissa, joissa kalakuormitus on vähäinen ja veden syvyys maltillinen.

On kuitenkin tärkeää huomata, että suihkulähde vaikuttaa ensisijaisesti pintaveteen. Syvemmässä tai runsaasti kalastetussa lammessa pintaliike yksin ei välttämättä riitä takaamaan riittävää happipitoisuutta koko vesimassassa. Pohjalle sijoitettu ilmakivi kierrättää vettä tehokkaammin myös syvemmistä kerroksista.

Usein tasapainoisin ratkaisu syntyy yhdistämällä pintaliike ja pohja-ilmastus. Tällöin hapetus on tehokasta sekä pinnalla että syvemmissä vesikerroksissa.

 

Kuinka paljon ilmastusta tarvitaan?

 

Ilmastuksen tarve riippuu lammen koosta, kalojen määrästä ja veden lämpötilasta. Pienessä, muutaman kuution koristealtaassa ilmastus voi olla lähinnä varmistava lisä. Kalalammessa, jossa ruokintaa on runsaasti, hapentarve kasvaa selvästi. Yleisesti voidaan sanoa, että mitä enemmän kaloja ja mitä lämpimämpää vesi on, sitä enemmän happea tarvitaan. Myös syvä lampi hyötyy tehokkaammasta ilmastuksesta, jotta vesi ei kerrostu liikaa. Jos lampikalat haukkovat ilmaa veden pinan tuntumassa tai vesi samenee ilman selvää syytä tai hajuhaittoja, ilmastus voi olla alimitoitettu. Tällöin tehokkaampi ilmastus voi parantaa tilannetta merkittävästi.

 

• Lue artikkeli lammikon talvi-ilmastuksesta ja lammikon aukipidosta talvella