Lajin ravinto ja erityistarpeet
Terraarioeläinten ravinto vaihtelee suuresti lajista toiseen. Toiset syövät elävää ravintoa, toiset kasveja – ja jotkut molempia. Ennen eläimen hankintaa on tärkeää varmistaa, että osaat ja pystyt tarjoamaan juuri sille sopivaa ravintoa säännöllisesti ja laadukkaasti.
Hyönteissyöjät, kuten useimmat liskot ja sammakkoeläimet, tarvitsevat ravinnokseen eläviä hyönteisiä: esimerkiksi sirkkoja, jauhomatoja, torakoita tai kärpäsiä. Erilaisia eläviä ruokahyönteisiä saa ostetuksi myös meiltä Akvaariolinnasta.
Ruokahyönteisten hoitoon on hyvä hieman perehtyä, jotta ne ovat mahdollisimman hyväkuntoisia ja oikein ruokittuja ennen tarjoilua terraarioeläimellesi. Lisäksi hyönteiset pöyhitään usein kalkki- ja vitamiinijauheessa niiden ravintoarvon parantamiseksi. Tämä ruokinta vaatii hieman valmistelua, mutta on helposti hallittavissa, kun rutiinit ovat kunnossa.
Kasvinsyöjät, kuten monet maakilpikonnat ja jotkut liskot, vaativat monipuolisen kasvipohjaisen ruokavalion, joka koostuu mm. tuoreista vihreistä, kukista ja joskus erityisistä valmisruokaseoksista. Erityisesti kilpikonnien ruokavalio vaatii tarkkaa suunnittelua, jotta kasvu pysyy maltillisena ja kilpi kehittyy normaalisti.
Sekasyöjät, kuten jotkin liskolajit, voivat syödä sekä eläin- että kasvipohjaista ravintoa. Ruoan koostumus ja ravinneprofiili on tärkeää suunnitella tasapainoiseksi ja huomioida, että tällaisilla lajeilla myös ruoka-aikataulu voi vaihdella suuresti.
Käärmeet syövät yleensä kokonaisia eläimiä, kuten hiiriä tai rottia. Nisäkkäiden tarjoaminen elävänä käärmeen ruoaksi on eläinsuojelulain nojalla kiellettyä, sillä se aiheuttaa turhaa kipua ja stressiä ruokaeläimelle - tai käärmeelle, jota ruokaleäin napakasti puraisee. Ruokaeläimiä myydään pakastettuina erikoismyymälöissä kuten Akvaariolinnassa. Pakastetut eläimet on kasvatettu ja lopetettu asianmukaisesti eläintä kunnioittaen.
Käärmeiden ruokinta tapahtuu harvemmin, joskus vain 1–4 viikon välein. Tämä vaatii varautumista sopivan kokoisten rehueläinten hankintaan ja säilytykseen pakastimessa. On olemassa myös kalaravinnolla eläviä käärmeitä, kuten sukkanauhakäärme. Jokunen laji syö myös hyönteisiä, esimerkiksi viherkarkeakäärme.
On hyvä huomioida myös ruokinnan kustannukset ja saatavuus. Joidenkin lajien ravinto voi olla kalliimpaa tai hankalampaa hankkia, mikäli läheisyydessä ei sijaitse esimerkiksi hyönteisiä myyvää erikoismyymälää tai sopivaa ravintoa ei juuri sillä hetkellä löydy verkkokauppojenkaan avulla. Tällöin on mahdollista, että hyönteiset on viisain kasvattaa itse.
Ruokinnan logistiikka kannattaa miettiä etukäteen: elävien hyönteisten säilytys ja hoito kotona voi olla joillekin epämiellyttävä ajatus, ja suuret pakasterotat taas vievät oman tilansa pakastimesta. Myös ruokintarutiinit vaihtelevat – osa eläimistä tarvitsee ruokaa päivittäin, osa vain kerran kuukaudessa, mutta molemmat vaativat suunnittelua ja sitoutumista.
Erityistarpeet voivat liittyä esimerkiksi UV-valon saantiin, lisäravinteisiin, kosteuden säätelyyn tai ruokailutapaan. Jotkut lajit vaativat hyvin tarkkaa kalsiumin ja D3-vitamiinin annostelua, ja poikkeaminen tästä voi aiheuttaa terveysongelmia. Oikeanlainen ravinto on paras tapa ehkäistä sairauksia – esimerkiksi riittämätön kalsium ja UV-valo voivat johtaa luuston pehmenemiseen (MBD), ja liian rasvainen ruokavalio voi aiheuttaa maksaongelmia.
Oikeanlainen ravinto ei vain pidä eläintä hengissä – se vaikuttaa suoraan sen kasvuun, väreihin, aktiivisuuteen ja elinikään. Kun tiedät, mitä eläimesi tarvitsee ja suunnittelet ruokinnan sen mukaan, voit luoda rutiinit, jotka toimivat arjessa pitkällä aikavälillä – ja eläin kiittää siitä hyvinvoinnilla.
Palaa koko artikkelisarjan alkuun >