Kuningaskäärmeet

Tieteellinen nimi: Lampropeltis sp.
Nimi englanniksi: King snake

Kuningaskäärmeet (Lampropeltis sp.) muodostavat laajan ja monimuotoisen käärmesuvun, johon kuuluu eri lähteiden mukaan jopa parikymmentä lajia ja yli 50 alalajia. Tämä suku tunnetaan erityisesti värikkäistä yksilöistään, joista osa on yksivärisiä ja osa erottuu voimakkaasti kuvioidun ulkonäkönsä ansiosta. Joillakin alalajeilla esiintyy korallikäärmeelle tyypillistä puna-musta-valkoista raidoitusta, joka on luonnossa toimiva puolustusmekanismi – vaarallisen näköinen mutta täysin myrkytön.

 

Luonnossa kuningaskäärmeet esiintyvät laajalla alueella Etelä-Amerikan pohjoisosista aina Kanadan eteläosiin saakka. Levinneisyytensä ansiosta ne ovat sopeutuneet monenlaisiin ilmastoihin ja elinympäristöihin, ja tämä joustavuus heijastuu myös niiden hoidettavuuteen terraario-olosuhteissa.

Lajeja tunnetaan esimerkiksi:

• Lampropeltis alterna, Gray-banded kingsnake - suomeksi "Harmaavyökuningaskäärme"
• Lampropeltis calligaster, Prairie kingsnake / Yellow-bellied kingsnake - suomeksi "Preeriakuningaskäärme" tai "keltavatsakuningaskäärme"
• Lampropeltis getula, Eastern kingsnake / Common kingsnake - suomeksi "itäinen kuningaskäärme" tai "Floridan kuningaskäärme"
• Lampropeltis mexicana, Mexican kingsnake - suomeksi "Meksikon kuningaskäärme"
• Lampropeltis pyromelana, Arizona mountain kingsnake - suomeksi "Arizonanvuoristokuningaskäärme"
• Lampropeltis ruthveni, Ruthven’s kingsnake - suomeksi "Ruthvenin kuningaskäärme"
• Lampropeltis triangulum, Milk snake - suomeksi "Maitokäärme"
• Lampropeltis zonata, California mountain kingsnake - suomeksi "Kalifornianvuoristokuningaskäärme"

Huom: Lampropeltis getula, Eastern kingsnake / Common kingsnake - suomeksi "itäinen kuningaskäärme" tai "Floridan kuningaskäärme" on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi, eikä sen maahantuonti, myynti, vaihto tai hallussapito ole sallittua. Tätä lajia ei tule hankkia eikä pitää lemmikkinä.

Kuningaskäärmeiden koko vaihtelee paljon laji- ja yksilökohtaisesti. Pienimmät, kuten Lampropeltis triangulum elapsoides, jäävät vain noin 40–50 senttimetrin mittaisiksi. Toisessa ääripäässä on esimerkiksi "Ecuadorin maitokäärme" (L. triangulum micropholis), joka saattaa kasvaa yli 180 cm mittaiseksi. Kuningaskäärmeet ovat suhteellisen pitkäikäisiä ja voivat elää jopa 15–20 vuotta, joskus pidempäänkin.

Terraario

Keskikokoiselle kuningaskäärmeelle sopii hyvin noin 100 x 50 x 50 cm kokoinen terraario. Pienemmille yksilöille pienempi tila riittää, mutta kasvaessaan ne tarvitsevat tilaa liikkumiseen ja virikkeisiin. Kuningaskäärmeet ovat uteliaita ja aktiivisia, etenkin iltahämärässä ja öisin, joten terraarion rakenteissa ja sisustuksessa tulee olla tarjolla monipuolisesti piilopaikkoja, kiipeilymahdollisuuksia ja tutkimista.

Useampaa kuningaskäärmettä ei tule sijoittaa samaan terraarioon, sillä kuningaskäärmeissä esiintyy kannibalismia - toiset käärmeet kuuluvat monen lajin luontaiseen ravintoon.

Terraarioihin voit tutustua täällä >

Sisustus

Kuningaskäärmeet viihtyvät niin maassa kuin kiipeillen pensaissa ja matalilla oksilla. Terraarioon kannattaakin lisätä tukevia oksia, joiden päälle käärme pääsee kiipeämään. Oksien tulee olla turvallisesti kiinnitetty, etteivät ne kaadu käärmeen painosta. Kasvillisuutta voi lisätä esteettisyyden ja piilopaikkojen vuoksi – oikeat kasvit käyvät hyvin, kunhan ne eivät ole teräväreunaisia tai myrkyllisiä. Usein silkkikasvit kestävät käärmeen kiipeilyä paremmin.

Piilopaikat ovat tärkeitä kuningaskäärmeen hyvinvoinnille. Ne hakeutuvat pimeään nukkumaan ja lepäilemään, sillä käärmeet eivät pysty sulkemaan silmiään. Piilopaikaksi sopivat kaarnanpalat, luolat, kukkaruukun puolikkaat tai vaikka pieni pajukori, jonka alle käärme voi vetäytyä.

Tutustu somisteisiin täällä >
Tutustu aitoihin kasveihin TÄÄLLÄ >
Tutustu tekokasveihin TÄÄLLÄ >

Pohjamateriaali

Pohjamateriaaliksi käyvät monet vaihtoehdot, kuten lannoittamaton turve, kaarnahake, terraariomatto, sanomalehti tai muu pölyämätön kuivike. Näitä voi myös yhdistellä. Tärkeää on, että pohja pidetään kuivana. Kuningaskäärmeet saattavat myös kaivautua alustaan, joten pohjamateriaalia voi laittaa useamman sentin kerroksen.

Pohjamateriaalit terraarioihin löydät täältä >

Lämpötila

Lämpötilan suhteen kuningaskäärmeet viihtyvät noin 24 asteen peruslämmössä. Ne tarvitsevat myös lämmittelyalueen, jossa lämpötila nousee noin 35 asteeseen. Tämä voidaan toteuttaa lämpömatolla, lämpökaapelilla tai lampulla. Lämmönlähde on aina suojattava niin, ettei käärme voi siihen itseään polttaa. Tärkeää on, että käärme voi itse hakeutua lämpimämpään tai viileämpään.

Tutustu lämpölamppuihin TÄÄLLÄ >
Tutustu muihin lämmitysratkaisuihin TÄÄLLÄ >

Valaistus

Kuningaskäärme ei tarvitse UV-lamppua siinä määrin kuin monet muut matelijat, jotka UVB-säteiden avulla pitävät A- ja D- vitamiinien synteesin kunnossa. Kuningaskäärme saa ravinnostaan kaikki tarvitsemansa vitamiinit kunhan ravintoeläimet ovat hyvin ruokittuja, terveitä ja oikeaoppisesti säilytettyjä. Toisaalta UV-säteen on todettu vaikuttavan käärmeiden yleiseen aktiivisuuteen, joten sitä voi oivallisesti käyttää. Jonkinlainen valaistus on kuitenkin hyvä olla, sillä luodaan käärmeelle luonnollinen päivä- ja vuosirytmi.

Tutustu terraariolamppuihin TÄÄLLÄ >

Ruokinta

Luonnossa kuningaskäärmeiden ravinto koostuu laajasti eläinperäisestä ravinnosta: ne syövät pieniä nisäkkäitä, sammakoita, liskoja, lintujen munia ja jopa toisia käärmeitä – mukaan lukien myrkyllisiä lajeja, kuten kalkkarokäärmeitä. Terraario-oloissa ruokinta tapahtuu pääosin pakastetuilla hiirillä ja rotanpoikasilla, jotka sulatetaan lämpimässä vedessä ja tarjotaan ruumiinlämpöisinä pinsettien avulla.

Poikasille tarjotaan pieniä hiiriä tai pinkkejä, kun taas aikuisille sopivat isommat jyrsijät. Ruokintaväli määräytyy yksilöllisesti, mutta yleensä poikaset syövät 4–7 päivän välein ja aikuiset 7–14 päivän välein. Mikäli pohjamateriaalina käytetään irtonaista materiaalia, kuten turvetta tai hiekkaa, on suositeltavaa ruokkia käärme erillisessä ruokintaboksissa, jotta se ei niele pohjamateriaalia.

Kuningaskäärme ei tarvitse erillisiä vitamiinilisiä, kunhan ravintona käytettävät eläimet ovat hyväkuntoisia ja ruokittu oikein. Ruokinnan jälkeen käärmettä ei tule käsitellä muutamaan päivään, sillä se saattaa oksentaa sulamattoman ravinnon stressin seurauksena.

Tiedutele pakasteruokia myymälästämme Yhteystietomme > 

Terveys, käsittely ja käytös

Kuningaskäärmeet ovat yleisesti helppoja hoitaa. Ne ovat uteliaita ja voivat tottua käsittelyyn, mutta liiallinen käsittely voi aiheuttaa stressiä. Käärmeen stressaantumisen tunnistaa vetäytyvästä käytöksestä, ruokahaluttomuudesta ja mahdollisista aggressiivisista reaktioista. Käsittelyyn on hyvä totuttaa vähitellen ja varoen, varsinkin ruokinnan jälkeen. On kuitenkin hyvä muistaa, että mikään käärme ei ole sylieläin. Käärme ei kaipaa päivittäistä kontaktia hoitajaansa, vaan arvostaa vakaita ja rauhallisia olosuhteita.

Kuningaskäärme luo nahkansa säännöllisesti kasvaessaan. Nahanluonti onnistuu parhaiten, kun terraarion ilmankosteus on riittävä. Ehjä, yhtenä palana luotu nahka on merkki onnistuneesta "moltista" eli nahanluonnista. Mikäli nahka jää repeytyneenä tai osittaisena käärmeen iholle, voidaan käärmeen oloa helpottaa esimerkiksi sijoittamalla se hetkellisesti kosteiden sanomalehtien tai pyyhkeiden sekaan. Yleensä käärme myös kylpee ennen nahanluontia, mikä helpottaa prosessia.

Kuten muutkin matelijat, kuningaskäärmeet voivat kantaa salmonellaa osana normaalia suolistoflooraansa. Hygieniasta tulee huolehtia erityisesti käsittelyn ja terraarion puhdistuksen jälkeen.

Sukupuolten tunnistaminen ja lisääntyminen

Kuningaskäärmeen sukupuolen voi selvittää luotettavasti sondauksella, jonka suorittaa kokenut harrastaja tai matelijoihin perehtynyt eläinlääkäri. Ulkoisesti sukupuolta voi yrittää arvioida häntien perusteella: koiraan häntä on pidempi ja paksumpi kloaakin jälkeen. Tämä menetelmä ei kuitenkaan ole täysin varma.

Useimmat kuningaskäärmelajit lisääntyvät hyvin terraario-olosuhteissa. Lisääntymisviettiä voi tehostaa järjestämällä talvilevon, jonka aikana terraarion lämpötilaa ja valaistusta vähennetään asteittain. Talvilevon aikana ei ruokita, jotta ruoka ei jää sulamatta elimistöön. Vettä on kuitenkin tarjolla jatkuvasti.

Levon jälkeen pariskunta siirretään samaan terraarioon. Ne ruokitaan ensin muutaman kerran, mutta yhteiseloa on tarkkailtava huolellisesti, sillä kannibalismi on edelleen mahdollista. Naaras munii yleensä 3–20 munaa, jotka haudotaan lämpökaapissa noin 28 asteen lämpötilassa ja 80 prosentin ilmankosteudessa. Poikaset kuoriutuvat 50–80 vuorokauden kuluessa ja aloittavat elämänsä itsenäisesti. Ensimmäinen ruokinta tapahtuu noin viikon kuluttua kuoriutumisesta, kun poikanen on vaihtanut ensimmäisen nahkansa.

Lopuksi

Kuningaskäärme on kaunis ja näyttävä terraarioeläin, joka sopii niin aloittelijoille kuin kokeneemmillekin harrastajille. Sen rauhallinen luonne ja kohtuullinen koko tekevät siitä suositun, kunhan pidetään mielessä sen vaatimukset tilasta, ravinnosta ja olosuhteista. Oikein hoidettuna kuningaskäärme on terve ja pitkäikäinen kumppani, joka tarjoaa paljon mielenkiintoista seurattavaa terraarion arjessa.

Mikäli harkitset kuningaskäärmeen hankintaa, Akvaariolinna auttaa mielellään oikeiden varusteiden valinnassa ja hoito-ohjeissa. Meiltä löydät asiantuntevaa neuvontaa sekä laajan valikoiman käärmeiden hoitoon soveltuvia tuotteita.

Hyviä hetkiä käärmeharrastuksen parissa!