Kostea kasviterraario
Kostean alueen kasviterraario – pikkuviidakko omassa olohuoneessa
Kostean alueen kasviterraariot, joita kutsutaan myös sademetsäterraarioiksi, tuovat palan villiä sademetsää keskelle kotia. Rehevä kasvivalikoima, automatisoitu kostedenhallinta ja hyvin suunniteltu terraarion rakenne tekevät hoidosta helppoa ja kokonaisuudesta kauniin keskustelunherättäjän ja kiintopisteen kotiin - tai vaikkapa yritystilaan!
Alla havainnekuva kosteiden alueiden kasviterraariosta
Terraariomalli
Kostea terraario on viisain rakentaa lasiseen terraarioon, sillä esimerkiksi MDF tai puurakenne ei pitkän päälle kestä jatkuvaa korkeaa kosteutta. Lasi kestää kosteuden, ja lisäksi se estää trooppisen kosteaa ilmapiirin leviämistä koko huoneistoon. Terraariomallin valinta on paljolti kiinni kasveista, joita halutaan kasvattaa, mutta yleisesti ottaen korkeat terraariomallit ovat sademetsä-layoutissa suosituimpia. Korkea malli mahdollistaa useiden kasvilajien lisäksi myös bioaktiivisen pohjan suunnittelun.
Lasisiin terraariomalleihin voit tutustua täällä >
Artikkeli bioaktiivisesta pohjasta on täällä >
Kosteuden ylläpito
Kosteassa kasviterraariossa riittävä ilmankosteus on avainasemassa kasvien hyvinvoinnin kannalta, erityisesti trooppisia lajeja kasvatettaessa. Kosteuden hallintaan on tarjolla monipuolisia ratkaisuja, kuten sadetusjärjestelmä ja ultraäänisumutin, joilla molemmilla voidaan tehokkaasti ylläpitää sopiva ilmankosteus ja kosteustasapaino pohjamateriaalissa.
Sadetusjärjestelmä mahdollistaa automaattisen kasvien kastelun ja pohjan kosteuden säätelyn. Laitteessa voidaan säätää sekä sadetuksen tiheyttä (esimerkiksi kerran tunnissa tai kerran vuorokaudessa) että kestoa (muutamasta sekunnista pariin minuuttiin). Sadetin ja vesisäiliö sijoitetaan terraarion ulkopuolelle, ja letkut johdetaan terraarion sisälle kasvien ylle. Terraarion sisäpuolelle tulevat sumutinosat ovat pienikokoiset ja tyylikkäät, eivätkä ne häiritse kokonaisuuden ulkonäköä. Järjestelmä on helppo asentaa, ja sadetuksen voimakkuus voidaan kohdistaa juuri oikeisiin kohtiin.
Ultraäänisumutin puolestaan tuottaa hienojakoista sumua, joka nostaa ilmankosteutta tehokkaasti. Laitteen sumutusputki johdetaan terraarion sisään, ja sumun määrä sekä ajastus voidaan säätää digitaalisesti. Sumutin toimii hiljaisesti ja katkaisee itsensä automaattisesti veden loppuessa. Säädettävä putki mahdollistaa joustavan asennuksen erikokoisiin terraarioihin. Kaunis vesisumu paitsi nostaa kosteutta, tuo myös ihastuttavan mystistä tunnelmaa terraarioon!
Kumpikin ratkaisu - tai niiden yhdistelmä - sopii erinomaisesti erilaisten kasvilajien tarpeisiin ja auttaa luomaan kasveille luonnollisen, kostean elinympäristön. Molemmat vaihtoehdot ovat myös esteettisesti kauniita, sillä itse laitteet ja vesisäiliöt asetetaan terraarion ulkopuolelle sopivaan paikkaan - vesi viedään terraarion sisäpuolelle letkuja pitkin.
Tutustu sadetusjärjestelmiin ja ultraäänisumuttimiin TÄÄLLÄ>
Kasvualustat ja pohjamateriaalit
Kostean terraarion pohjamateriaalin valinta on tärkeä osa kasvien hyvinvointia. Kosteutta kaipaavat kasvit viihtyvät parhaiten ilmavassa, hieman happamassa ja hyvin vettä läpäisevässä alustassa. Istutusalusta kannattaa valita kasvilajien tarpeiden mukaan – esimerkiksi saniaiset pitävät jatkuvasti kosteasta, mutta eivät vedestä seisovasta maasta. Oikeanlainen kasvualusta sitoo kosteutta, tarjoaa juuristolle ilmavan rakenteen ja tukee tarvittaessa myös bioaktiivista pieneliöstöä. Yleisesti käytettyjä materiaaleja ovat humukset, hakkeet ja sammal, joita yhdistelemällä saa kauniin ja luonnollisen pohjan monenlaisille kasveille.
Alimmaiseksi voidaan lisätä salaojakerros, joka estää veden kertymistä juuristoon.
Kaikki terraarioiden pohjamateriaalit löydät täältä >
Biologisesti aktiivinen pohja
Bioaktiivinen pohja sademetsäterraarioon on luonnonmukainen ja itseään ylläpitävä alusta, jossa elävät siirat tai muut pieneliöt osallistuvat orgaanisen jätteen hajottamiseen ja pohjamateriaalin kuohkeutukseen. Bioaktiivisen pohjan suunnittelu alkaa jo ennen kasvien tuomista terraarioon, ja vaikka aloittamisessa onkin oma pieni puuhastelunsa, se maksaa itsensä takaisin ylläpidossa ja kasvien hyvinvoinnissa.
Kostean terraarion bioaktiivisesta pohjasta on kerrottu tarkemmin TÄÄLLÄ>
Kasvivalinnat kosteaan terraarioon
Tässä muutama esimerkki, jotka viihtyvät kosteassa terraariossa:
Sirovuoripalmu, Chamaedorea elegans
Koko: Sirovuoripalmu on hidaskasvuinen ja jää yleensä noin 60–120 cm korkeaksi. Luonnossa se voi kasvaa jopa yli 2 metrin korkuiseksi.
Valontarve: Kasvi viihtyy parhaiten hajavalossa tai puolivarjossa.
Alkuperä: Sirovuoripalmu on kotoisin Keski-Amerikan sademetsistä, erityisesti Meksikosta ja Guatemalasta.
Hoidon vaikeus: Helppo. Se on suosittu helppohoitoisuutensa ja vaatimattomuutensa ansiosta.
Istutustapa: Istutetaan pohjamateriaaliin, joka on ilmavaa ja hyvin vettä läpäisevää.
Heinäkalmojuuri, Acorus gramineus variegatus
Koko: Noin 20–40 cm korkea
Valontarve: Puolivarjo tai hajavalo, sietää myös varjoa
Alkuperä: Itä-Aasia, erityisesti Japani ja Kiina
Hoidon vaikeus: Helppo
Istutustapa: Istutetaan pohjamateriaaliin (multaan tai kosteaan substraattiin)
Pitsilehdet, Fittonia sp.
Koko: Yleensä 10–20 cm korkea ja matalasti kasvava
Valontarve: Hajavalo tai puolivarjo, ei suoraa aurinkoa
Alkuperä: Etelä-Amerikka, erityisesti Peru
Hoidon vaikeus: Keskitasoa
Istutustapa: Istutetaan pohjamateriaaliin
Kaarisulkasaniainen, Nephrolepis sp.
Koko: 30–90 cm lajista ja kasvuoloista riippuen
Valontarve: Hajavalo tai puolivarjo, ei paahdetta
Alkuperä: Trooppiset ja subtrooppiset alueet, erityisesti Kaakkois-Aasia ja Etelä-Amerikka
Hoidon vaikeus: Keskitasoa
Istutustapa: Istutetaan pohjamateriaaliin
Muorinkukat, Peperomi sp.
Koko: Useimmat lajit 10–30 cm korkeita
Valontarve: Hajavalo tai puolivarjo, ei suoraa auringonvaloa
Alkuperä: Keski- ja Etelä-Amerikka, erityisesti trooppiset sademetsät
Hoidon vaikeus: Helppo
Istutustapa: Istutetaan pohjamateriaaliin
TIMANTTIANANAS, Guzmania sp.
Koko: Yleensä 30–60 cm korkea lajista riippuen.
Valontarve: Korkea hajavalo; ei siedä suoraa, polttavaa auringonpaistetta.
Alkuperä: Keski- ja Etelä-Amerikan trooppiset alueet, erityisesti Andien sademetsät.
Hoidon vaikeus: Helppo–keskivaikea, sopii myös aloittelijoille kunhan muistaa säännöllisen kastelun ja kosteuden ylläpidon.
Istutustapa: Yleisimmin ruukussa kevyessä, ilmavassa bromeliadoille sopivassa kasvualustassa. Voidaan kiinnittää myös korkkitaustaan tai puunrunkoon epifyyttisesti.
Köynnösvehka, Philodendron verrucosum
Koko: Voi kasvaa useiden metrien pituiseksi, mutta pysyy terraariossa kompaktimpana
Valontarve: Hajavalo tai puolivarjo, ei suoraa auringonvaloa
Alkuperä: Keski- ja Etelä-Amerikan trooppiset sademetsät
Hoidon vaikeus: Keskitasoa
Istutustapa: Pohjamateriaaliin tai epifyyttisesti kiipeilyalustalle
Philodendron verrucosum hyötyy sammalpeitteisestä taustasta tai tuesta, jota pitkin se voi kiipeillä – juuriensa avulla se kiinnittyy hyvin alustoihin, ja viihtyy erityisesti kosteassa ja lämpimässä ympäristössä.
PRONSSILEHTI, Hemygraphis colorata
Koko: 20–40 cm korkea, pensasmainen kasvutapa.
Valontarve: Kohtalainen–korkea; viihtyy kirkkaassa hajavalossa, ei suoraa paahdetta.
Alkuperä: Kaakkois-Aasia, erityisesti Intia ja Indonesia.
Hoidon vaikeus: Helppo; sopii hyvin myös aloittelijalle.
Istutustapa: Istutetaan ravinteikkaaseen, kosteutta pidättävään kasvualustaan. Sopii hyvin sekä terraarioon että huonekasviksi.
LIHANSYÖJÄKASVIT
Lihansyöjäkasvit, kuten kannukasvit (Nepenthes), kihokit (Drosera) ja kärpäsloukut (Dionaea), sopivat kostean alueen kasviterraarioihin. Ne viihtyvät happamassa ja ravinneköyhässä kasvualustassa, jossa kosteus on korkea ja valaistus riittävä. Kasvit hankkivat osan ravinteistaan hyönteisistä, joita ne houkuttelevat ansoihinsa.
Eläinterraarioihin lihansyöjäkasvit eivät useimmiten sovi, sillä niiden herkät ansalehdet vahingoittuvat helposti eläinten liikkeistä. Parhaiten ne pääsevät oikeuksiinsa nimenomaan kasviterraarioissa, joissa niitä voidaan ihailla rauhassa osana monimuotoista kasvillisuutta.
ILMAKASVIT
Ilmakasvit eivät tarvitse multaa kasvaakseen. Ne ottavat tarvitsemansa kosteuden ja ravinteet ilmasta lehtiensä kautta, mikä tekee niistä erittäin helppohoitoisia ja monipuolisia terraarion asukkaita. Ne voi kiinnittää esimerkiksi korkkiin, juurakoihin tai taustaseinään, jolloin ne tuovat terraarioon luonnollisen ja kolmiulotteisen vaikutelman. Suosittuja ovat esimerkiksi näyttävä käpytillandsia (Tillandsia ionantha ’Red’), joka saa kauniin punertavan sävyn, kevyesti riippuvan naavatillandsia (Tillandsia usneoides) sekä koristeellinen ja suurikokoinen Xerographican (Tillandsia xerographica), jota pidetään usein tillandsioiden "kuningattarena".
Tutustu ilmakasveihin täällä >
SAMMALEET
Sammalet viihtyvät terraarioissa, joissa ilman ja pohjan kosteus pysyy tasaisesti korkeana. Monet akvaariokäytössä tutut lajit sopivat yhtä hyvin myös terraarioihin, kunhan ne saavat riittävästi valoa ja säännöllistä sumutusta. Sammalia voidaan istuttaa suoraan pohjalle, kiinnittää korkkiin, juuriin tai taustarakenteisiin, ja ne muodostavat ajan myötä kauniin, tiiviin maton. Valikoimistamme löytyy useita suosittuja terraariosammaleina pidettäviä lajeja, kuten suosittu jaavansammal (Taxiphyllum barbieri)., Terraario-oloihin sopivia ovat myös monet Vesicularia-suvun sammalet, Riccardia-suvun sammalet, Plagiomnium-suvun sammalet sekä Leptodictyum-suvun sammalet.
Tärkeää on, että sammal saa riittävästi kosteutta - kuivuessaan se lakastuu nopeasti.
Kaikki kostean terraarion kasvit löydät TÄÄLTÄ >
Kostean terraarion valaistus
Kosteassa terraariossa oikeanlainen valaistus on olennainen osa sekä kasvien hyvinvointia että mahdollisten eläinasukkaiden luonnollisen vuorokausirytmin ylläpitoa. Valon tulee olla kasveille sopivaa ja samalla huomioida terraarion korkea ilmankosteus, jotta lopputuloksena on toimiva ja terveellinen kasvatusympäristö.
Kasvit tarvitsevat kasvivaloa, jossa on riittävästi punaisia ja sinisiä aallonpituuksia yhteyttämistä varten. LED-kasvivalot ovat suosittu valinta, sillä ne ovat energiatehokkaita ja pitkäikäisiä. Valaisimen voimakkuus ja valon spektri kannattaa valita sen mukaan, mitä kasveja terraarioon sijoitetaan. Varjossa viihtyville kasveille riittää maltillinen valaistus, kun taas valoa vaativat lajit tarvitsevat tehokkaamman valonlähteen.
Valaistuksen kestoa säätelemällä voidaan jäljitellä luonnollista trooppista vuorokautta. Yleinen suositus on 12 tuntia valoa ja 12 tuntia pimeää, mikä tukee kasvien rytmiä. Valaistuksen ajastaminen on suositeltavaa, jotta rytmi säilyy tasaisena ja hoitajan ei tarvitse muistaa valaistuksen käsinsäätöä päivittäin.
Lämpöä tuottavia valonlähteitä ei yleensä tarvita kosteassa terraariossa, sillä liiallinen lämpö kuivattaa ilman ja voi vahingoittaa kasveja. Jos terraarion lämpötilaa täytyy nostaa, se kannattaa tehdä lämpömatolla tai muulla erillisellä lämmitysvälineellä, ei valon avulla.
Valaistusratkaisu valitaan terraarion koon mukaan. Pienissä terraarioissa riittää usein 10–20 watin LED-kasvilamppu, kun taas suurissa terraarioissa käytetään tarvittaessa useita valaisimia, jotka valaisevat tasaisesti koko tilan.
Korkean kosteuden vuoksi on tärkeää sijoittaa valaistus niin, että se ei altistu jatkuvalle vedelle tai sumutukselle. Kosteussuojatut, IP-luokitellut valaisimet ovat hyvä valinta. Monissa tapauksissa valo voidaan asentaa terraarion kannen päälle tai suojattuun valokupuun, jolloin se kestää paremmin kosteutta ja pysyy puhtaampana.
Hyvin suunniteltu valaistus ehkäisee kasvien "venymistä" ja lehtien kellastumista, tukee tervettä kasvua ja tekee samalla terraariosta näyttävän sisustuselementin.
Valaisinratkaisut löydät täältä >
Lamput valaisimiin löydät täältä >
Ylläpito ja hoitorutiinit
Vaikka kostea kasviterraario on suljettu ekosysteemi, se tarvitsee säännöllistä hoitoa. Hoitorutiineihin kuuluu ilman ja pohjan kosteuden tarkkailu, sumutin- tai sadetusjärjestelmän toiminnan varmistaminen sekä kasvien kunnon seuraaminen. Kuihtuneet tai vaurioituneet lehdet kannattaa poistaa, jotta kasvit pysyvät elinvoimaisina. Myös valaistusrytmin tarkkuus on tärkeää kasvien kasvun ja mahdollisten eläinten vuorokausirytmin kannalta. Mikäli terraariossa on bioaktiivinen pohja, sen eläinyhteisö – kuten orgaanista jätettä hajottavat siirot tai hyppyhäntäiset – voi tarvita ajoittain lisäravintoa, kuten kuivattua lehtisilppua tai bioaktiivisia täydennystuotteita. Pienellä ja säännöllisellä hoidolla terraario pysyy elinvoimaisena pitkään.
Palaa koko artikkelisarjan alkuun >