Karppi

 

Tieteelliset nimet: Cyprinus carpio & Cyprinus rubrofuscus
Englanniksi: Common Carp, Koi Carp
Ruotsiksi: Karp

 

Karppi on kestävä ja näyttävä lammikkokala, mutta sen koko ja runsas ruokahalu asettavat vaatimuksia lammelle. Riittävän suuri ja hyvin hoidettu lampi on tärkein tekijä kalojen hyvinvoinnin kannalta.

Aiemmin kaikki karpit luokiteltiin Cyprinus carpio -lajin alle, mutta geneettisten tutkimusten perusteella aasialainen karppi, Cyprinus rubrofuscus, erotettiin omaksi lajikseen. Tämä laji tunnetaan erityisesti koikarpin kantamuotona.

Eurooppalainen karppi, Cyprinus carpio  on tukevampi, harmaanruskea ja sitä viljellään lähinnä ruokakalaksi. Suomumuunnoksia ovat peilikarppi (osittain suomutettu) ja nahkakarppi (suomuton).
Aasiankarppi, Cyprinus rubrofuscus on solakampi, alkuperäinen koikarpin kantamuoto, tunnetaan värikkäistä jalostusmuodoistaan.

Karppi voi elää yli 30 vuotta hyvässä hoidossa. Karppi viihtyy parvessa, parven sukupuolijakaumalla ei ole väliä

 

Lammen koko

Karpeille suositellaan vähintään 3000 litran lammikkoa, mutta todellinen tarve riippuu kalojen määrästä ja koosta. Yleisenä nyrkkisääntönä voidaan käyttää laskentaa: 500 litraa vettä jokaista 10 cm kalapituutta kohden (laskettuna aikuispituudesta). Esimerkiksi 20 cm mittainen kala tarvitsee vähintään noin 1000 litraa vettä. Suurempi vesitilavuus on aina parempi, sillä se auttaa pitämään veden laadun vakaampana.

 

Lammen syvyys

Lammen minimisyvyyden tulisi olla karpeille noin 100 cm. Tämä antaa kaloille riittävästi tilaa liikkua ja auttaa pitämään veden lämpötilan tasaisempana kesällä. Jos kalojen on tarkoitus talvehtia lammessa, suositeltava syvyys on jopa 200 cm. Etelä-Suomessakin lammessa tulisi olla vähintään 120–150 cm syvä kohta, jotta kalat pääsevät talvella riittävän syvälle. Pohjois-Suomessa pakkaset ovat ankarampia ja jäätyminen ulottuu syvemmälle, joten suurempi syvyys on tarpeen.

 

Veden laatu

Karppi on aktiivinen ja runsasruokainen kala, joka kuormittaa vettä melko paljon. Siksi tehokas suodatus ja veden kierto ovat erittäin tärkeitä. Hyvin toimiva suodatin auttaa pitämään veden kirkkaana ja biologisen tasapainon kunnossa.

 

Kasvillisuus ja piilopaikat

Lammessa kannattaa suosia kestäviä ja vahvajuurisia kasveja, jotka sietävät kalojen liikkumista ja mahdollisia kaiveluja. Kasvit tarjoavat kaloille myös suojaa ja varjoa.

 

Talvehtiminen

Karppi voi talvehtia ulkona, jos lampi ei jäädy kokonaan pohjaan asti. Talvella on suositeltavaa käyttää ilmastusta tai avannon ylläpitäjää, jotta osa lammen pinnasta pysyy sulana. Näin vedessä tapahtuu kaasujen vaihtoa ja kalat saavat riittävästi happea jääpeitteen alla.

Vesiarvot

Karppi viihtyy melko laajalla vedenlaatualueella:

• pH: 7,0–8,0
• Lämpötila: 10–22 °C (kestää lyhytaikaisesti korkeampia lämpötiloja, talvella myös selvästi viileämpää vettä)
• Veden kovuus: mieluiten keskikova, noin dH 10–25

 

Ruokinta

Karppi on ahne ruokailija. Ruokinta kannattaa jakaa useaan pieneen annokseen päivän aikana, jotta ruoka tulee syödyksi eikä kuormita vettä turhaan. Tarjoa laadukasta karpeille tarkoitettua pelletti- tai hiutaleruokaa. Ruokavaliota voi täydentää esimerkiksi pehmeillä kasviksilla (esim. herneet), vihanneksilla (esim. pinaatti) ja pakasteherkuilla. Eläinperäistä ravintoa kannattaa tarjota vain rajoitetusti.

 

Sukupuolierot

Nuorten kalojen sukupuolia on käytännössä mahdotonta erottaa. Aikuisilla ero näkyy yleensä vain kutuaikana. Tällöin koiras kehittää pieniä kutukyhmyjä päähän ja niskaan. Naaras on usein hieman pulleampi kuin koiras.

Lisääntyminen

Karppi kutee yleensä keväällä, kun veden lämpötila nousee 15–20 °C. Poikaset kasvavat parhaiten erillisessä lammikossa tai suuressa akvaariossa. Poikasten ensimmäinen talvi on turvallisinta viettää sisätiloissa.

 

Värivalikoimaa loputtomiin

Koikarpista,  Cyprinus rubrofuscus, on jalostettu kymmeniä eri värimuotoja, jotka jaetaan pääryhmiin värityksen ja kuvioiden perusteella. Koikarpit ovat uskomattoman monimuotoisia! Yleisimmät ryhmät ovat Kohaku, Sanke ja Showa.

 

Kohaku 

• Valkoinen pohjaväri, punaiset (beni) kuviot.
• Yksi vanhimmista ja arvostetuimmista muodoista

Taisho Sanke 

• Valkoinen pohjaväri, punaisia ja mustia laikkuja.
• Mustat kuviot (sumi) eivät saa osua päähän.

Showa Sanshoku

• Musta pohjaväri, valkoisia ja punaisia kuvioita.
• Mustaa esiintyy myös päässä ja evissä, toisin kuin Sankessa.

Utsurimono 

• Musta pohjaväri, valkoisia, punaisia tai keltaisia laikkuja.
• Muunnokset:
  • Shiro Utsuri – mustavalkoinen
  • Hi Utsuri – musta ja punainen
  • Ki Utsuri – musta ja keltainen (harvinainen)

Bekko 

• Yksivärinen pohja (valkoinen, punainen tai keltainen) mustilla pilkuilla.
• Ei mustaa päässä.

Asagi 

• Selässä siniharmaa verkkokuvio, punainen vatsassa ja evissä.
• Yksi vanhimmista koityypeistä.

Shusui 

• Peilikarppimuoto Asagista: sinertävä selkä ja punertava vatsa.
• Selässä vain yksi rivi isoja suomuja.

Koromo 

• Valkoinen pohjaväri, punaisia kuvioita, joiden päällä sininen tai musta reunus.
• Muunnokset:
  • Ai Goromo – sininen reunus
  • Budo Goromo – tummempi purppura reunus

Goshiki 

• Viiden värin koi: valkoista, mustaa, punaista, sinistä ja harmaata.
• Yhdistelmä Kohakua ja Asagia

Metallic & yksiväriset 

• Ogon – metallinhohtoinen yksivärinen koi (esim. kulta, platina).
• Kikokuryu – mustavalkoinen metallinen koi.
• Yamabuki Ogon – keltainen metallinen koi

 

 

• Siirry lukemaan aiheesta Kultakala