Akvaarion valaistuksen perusteet

 

Tavallinen akvaario vai kasviakvaario?

Valaistusta valitessa törmää usein käsitteeseen *kasviakvaario*. Mutta mitä eroa sillä on tavalliseen akvaarioon?
Tavallinen akvaario on perusallas, jossa on sekä kaloja että kasveja. Tällöin valaistuksen tärkein tehtävä on luoda luonnollinen päivärytmi kaloille ja tukea kasvien peruskasvua. Useimmissa tapauksissa perus-LED-valaistus riittää tällöin loistavasti.

Kasviakvaario taas on allas, jossa kasvit ovat pääosassa. Niitä voi olla runsaasti tai ne voivat olla vaativampia lajeja. Tällöin valaistukselta vaaditaan suurempi valoteho ja kasveille sopiva spektri.  Yleisohje on yksinkertainen: mitä enemmän ja vaativampia kasveja, sitä tärkeämpää on panostaa valaistukseen.

 

Kuinka monta tuntia valoa akvaario tarvitsee?

Akvaarion kypsyys vaikuttaa siihen, kuinka pitkää valaistusaikaa allas kestää ilman leväongelmia. Uusissa akvaarioissa biologinen tasapaino on vielä kehittymässä. Hyödyllisten bakteerien kasvu, kasvien juurtuminen ja ravinteiden kierto eivät ole vakiintuneet, joten pitkä valaistusaika lisää helposti levien kasvua. Tämän vuoksi valaistusaika kannattaa aluksi pitää lyhyempänä. Kun akvaario on ollut toiminnassa pidempään bakteerikanta, kasvit ja mikroeliöstö muodostavat jo toimivan kokonaisuuden. Hyvin kasvavat kasvit pystyvät hyödyntämään ravinteita tehokkaasti, jolloin allas sietää pidempiäkin valaistusjaksoja ilman ongelmia.

Ajastin on suositeltava kaikille akvaariovalaisimille. Se varmistaa tasaisen rytmin ja estää yli- tai alivalaisun.
Jos altaaseen alkaa ilmestyä levää, valaistusaikaa kannattaa usein lyhentää 1–2 tunnilla ja tarkistaa samalla ravinteiden tasapaino.

 

Suuntaa-antava yleisohje uusiin akvaarioihin:

 

Suuntaa-antava yleisohje kypsiin akvaarioihin:

 

Vaativammissa kasviakvaarioissa valaistusaika on usein lyhyempi kuin tavallisessa seura-akvaariossa. Syynä on se, että kasvien hyvinvointi ei perustu pelkkään valon määrään, vaan tasapainoon valon, ravinteiden ja hiilidioksidin välillä. Kasviakvaarioissa panostetaan enemmän kasvien hoitoon kokonaisuutena: valon voimakkuuteen ja sävyyn, ravinteisiin, CO₂-lisäykseen ja vedenlaatuun. Erityisesti kasvien tarpeisiin koostetun valaistuskokonaisuuden ei tyypillisesti tarvitse olla päällä pitkään, vaan lyhyempi ja hallittu valojakso riittää tukemaan kasvien kasvua ilman leväriskiä. Myös tavallisissa seura-akvaarioissa kasveja ravitaan ja voidaan käyttää CO₂-lisää, mutta yleensä maltillisemmin. Tällöin valaistuskin on yleensä miedompaa, ja hieman pidempi valojakso toimii hyvin ilman, että altaan tasapaino häiriintyy.

 

Millainen valaisin kannattaa valita?

Nykyään LED-valaisimet ovat selvästi suosituin vaihtoehto akvaarioihin. Ne ovat energiatehokkaita, pitkäikäisiä ja värintoistoltaan hyviä. Monissa nykyaikaisissa LED-valaisimissa valon tehoa ja sävyä voidaan säätää vuorokauden aikana, mikä helpottaa valaistuksen hienosäätöä eri akvaariotyypeissä.- esimerkiksi AquaEl-sarjan Day-night valoissa on erilaiset värisävyt vuorokauden eria aikoja varten. 

 

Suuntaa-antavat suositukset:

 

 

Valon voimakkuus ja sävy

Mikä on Lumen (lm)?

Lumen on valovirran mittayksikkö, joka kertoo, kuinka paljon näkyvää valoa valonlähde tuottaa. Yksinkertaisesti: mitä suurempi lumen-arvo, sitä kirkkaampi valo. LED-valaistuksessa lumenit ovat tärkeämpi vertailukohta kuin watit, sillä watti kertoo vain energiankulutuksesta, ei valon määrästä. Aiemmin valaistusta vertailtiin usein watteina, mutta LEDien myötä tämä ei enää toimi. Kaksi saman tehoista valaisinta voi tuottaa hyvin eri määrän valoa, joten valintaa kannattaa tehdä nimenomaan lumen-arvon perusteella.

Lumenit kertovat valon kokonaismäärästä, kun taas luksi (lx) kuvaa sitä, kuinka paljon valoa osuu tietylle pinta-alalle. Käytännössä akvaarioharrastuksessa lumenit riittävät useimmiten valaistuksen arviointiin, sillä ne antavat hyvän yleiskuvan valon voimakkuudesta.

Suuntaa-antavia suositusmääriä lumeneista eri akvaariotyyppeihin:

 

Mikä on Kelvin ( K )?

Kelvin (K) kertoo valon sävystä eli värilämpötilasta. Mitä korkeampi Kelvin-arvo, sitä viileämpi ja sinertävämpi valo on. Matalammat arvot tuottavat lämpimämpää, kellertävää valoa. Valaistuksessa Kelvin-arvoa käytetään kuvaamaan, miltä valo näyttää silmälle. Makean veden akvaarioissa päivänvaloa muistuttava 6 000–6 500 K on useimmiten toimivin perusratkaisu. Vaativammissa kasviakvaarioissa hieman korkeampi Kelvin voi korostaa kasvien värejä, mutta liian sinertävä valo ei yleensä tuo lisähyötyä.

Suuntaa-antavia suositusmääriä Kelvineistä eri akvaariotyyppeihin:

 

Yleisimmät valaistusongelmat

Valaistusongelmat näkyvät akvaariossa usein nopeasti, mutta ne ovat yleensä myös helposti korjattavissa. Yleisin syy ongelmiin on liian voimakas tai liian pitkä valaistus, mikä voi edesauttaa levien ylikasvua. Tällöin valaistusaikaa kannattaa lyhentää tai valotehoa säätää maltillisesti alaspäin.

Toinen tavallinen ongelma liittyy valon laatuun. Jos valaistus ei vastaa kasvien tarpeita, kasvu hidastuu ja kasvit voivat ränsistyä, vaikka valoa olisi määrällisesti riittävästi. Kasveille suunniteltu valaistus auttaa varmistamaan, että kasvit saavat käyttöönsä oikeanlaisen valon.

Myös epäsäännöllinen valaistusrytmi voi aiheuttaa ongelmia. Satunnaisesti päälle ja pois kytkeytyvä valaistus stressaa kaloja ja häiritsee koko akvaarion tasapainoa. Ajastin on yksinkertainen ja tehokas ratkaisu, jolla vuorokausirytmi pysyy tasaisena.

 

• Siirry lukemaan seuraava artikkeli, Akvaarion valaisintyypit >