Akvaarion haittakotilot – lajit ja torjunta

Akvaarioon ilmestyvät kotilot herättävät usein huolta, varsinkin jos niitä alkaa näkyä runsaasti lyhyessä ajassa. Usein kotilot koetaan ongelmana, vaikka todellisuudessa suurin osa akvaarioissa tavattavista kotiloista on harmittomia ja jopa hyödyllisiä osia akvaarion eliöstöä.

Kotilot kuuluvat luonnollisena osana toimivaan akvaarioon. Ne osallistuvat hajotustyöhön, syövät ylijäänyttä ruokaa ja kuollutta kasvimateriaalia sekä auttavat pitämään pohjamateriaalin elävänä. Ongelmaksi kotilot muodostuvat yleensä vasta silloin, kun niiden määrä kasvaa hallitsemattomasti.

 

Miksi kotiloita ilmestyy akvaarioon?

Kotilot päätyvät akvaarioon lähes aina huomaamatta. Yleisin reitti on kasvien mukana, joko munina tai pieninä yksilöinä. Myös suoraan toisista akvaarioista siirretyt koristeet, pohjamateriaali tai vesi voivat tuoda kotiloita mukanaan.

Kotilokannan nopea kasvu kertoo lähes aina siitä, että akvaariossa on runsaasti helposti saatavilla olevaa ravintoa. Runsas ruokinta, pohjalle kertyvä syömätön ruoka ja hajoava kasvimateriaali tarjoavat kotiloille otolliset olosuhteet lisääntyä.

 

Vitrokasvit auttavat ehkäisemään kotilo-ongelmia
Vitroviljellyt akvaariokasvit kasvatetaan steriileissä olosuhteissa, eikä niissä ole kotiloita, kotilonmunia tai muita ei-toivottuja eliöitä. Ne ovat turvallinen valinta erityisesti akvaarion perustamiseen ja tilanteisiin, joissa kotiloiden määrää halutaan hallita ennaltaehkäisevästi.

 

 

Yleisiä kotilolajeja 

 

Postitorvikotelon kuva

POSTITORVIKOTELO Planorbella duryi

Postitorvikotilot kuuluvat kehäkotiloihin ja niiden kuori muistuttaa litteää postitorvea. Ne ovat pieniä, yleensä noin 5 millimetrin kokoisia, ja väriltään vaaleita tai vaaleanruskeita. Postitorvikotilot syövät hajoavaa kasvimateriaalia ja ylijäänyttä ruokaa, mutta voivat runsaina määrinä vaurioittaa hentolehtisiä kasveja tekemällä niihin reikiä.

 

 

Kierteissarvikotelon kuva

Kierteissarvikotilo (Melanoides tuberculata)

Kierteissarvikotilo on monille tuttu ja usein tarkoituksella akvaarioon hankittu laji. Sen kartiomainen kuori muistuttaa jäätelötötteröä ja väri vaihtelee vaaleasta tummanruskeaan. Kierteissarvikotilot elävät suurimman osan ajasta pohjamateriaalissa, missä ne syövät jätettä ja kuollutta kasvimateriaalia.

Ne kuohkeuttavat pohjaa ja lisäävät sen hapensaantia, mikä tukee kasvien juurten ja hyödyllisten bakteerien toimintaa. Erityisesti hienojakoisella hiekalla kierteissarvikotilot ovat arvokkaita “pohjanhoitajia”.

 

 

Huppukotilon kuva

Huppukotilot Acroloxus lacustris, Ferrissia clessiniana

Huppukotilot ovat hyvin pieniä, vain muutaman millimetrin kokoisia ja usein lähes läpinäkyviä. Ne ovat litteitä ja soikeita, ja ne voidaan helposti sekoittaa kotilon muniin. Huppukotilot eivät syö eläviä kasveja, vaan käyttävät ravinnokseen leviä ja ylijäänyttä ruokaa. Ne ovat pääsääntöisesti täysin harmittomia.

 

 

modulaarinen sisäsuodatin - kuva

Limakotilot Lymnaeidae sp.

Limakotilot ovat kookkaampia ja vaihtelevan näköisiä. Niiden kuori voi olla lähes läpinäkyvä, kellertävä, vihertävä tai ruskea, ja muoto vaihtelee yksilöittäin. Limakotilot tunnistaa usein selkeistä munaryppäistä, jotka ovat läpinäkyvän limamassan sisällä.

Useimmiten limakotilot syövät leviä ja jätettä, mutta jos ravintoa on niukasti, ne voivat vaurioittaa hentolehtisiä kasveja. Limakotiloiden kuoren kierre on aina oikealle.

 

 

kuva touhukotilosta

Touhukotilo Physa fontinalis

Touhukotilo muistuttaa limakotiloa, mutta on pienempi ja sen kuoren kierre lähtee vasemmalle. Touhukotilot käyttävät ravinnokseen leviä, hajoavaa kasvimateriaalia ja ylijäänyttä ruokaa. Ne ovat yleisiä ja lisääntyvät nopeasti suotuisissa oloissa.

 

Kotiloiden määrän hallinta 

Kotiloiden määrä pysyy hallinnassa, kun akvaarion ruokinta ja hoitorutiinit ovat tasapainossa. Ruokinnan vähentäminen ja kalojen säännöllinen paastopäivä vähentävät pohjalle jäävän ravinnon määrää ja rajoittavat kotiloiden lisääntymistä. Pohjamateriaalin säännöllinen puhdistus pohjalapolla auttaa poistamaan jätettä ja vähentää kotiloiden ravinnonlähteitä. Samalla myös suodattimen huolto tukee akvaarion kokonaisvaltaista tasapainoa.

Mikäli kotiloita kaikesta huolimatta on turhan paljon, tässä muutamia vinkkejä määrän vähentämiseen

 

Petokotilon kuva

Petokotilo (Clea helena)

Petokotilo on suosittu ja tehokas tapa hallita kotilokantaa. Se saalistaa muita kotiloita ja voi syödä useita yksilöitä viikossa. Petokotilot soveltuvat monenlaisiin akvaarioihin, mutta niitä tulee hankkia riittävä määrä, jotta vaikutus on näkyvä. Niiden lisääntyminen on huomattavasti hitaampaa kuin roskakotiloiden.

 

Tiikerinuoliaisen kuva

Kotiloita syövät kalat

Osa kaloista, kuten pallokalat ja tietyt nuoliaiset, syövät kotiloita. Näitä lajeja ei kuitenkaan tule hankkia pelkästään kotiloiden torjuntaa varten. Niiden tilavaatimukset, käyttäytyminen ja yhteensopivuus muiden kalojen kanssa on aina arvioitava huolellisesti.

 

 

Kotiloansa kuva

Kotiloiden mekaaninen poistaminen

Kotiloita voidaan poistaa myös ilman kemikaaleja. Yksilöitä voi kerätä käsin tai haavilla, ja kotiloansoilla voidaan pyydystää tehokkaasti kotiloita yön aikana. Mekaaninen poisto on turvallinen tapa harventaa kantaa ja sopii erityisesti tilanteisiin, joissa kotiloita on vain liikaa. Poistettavat kotilot tulee lopettaa asianmukaisesti ennen hävittämistä.

 

 

Hoitoaineisiin perustuva torjunta

Joissakin tapauksissa kotiloita voidaan vähentää kalojen sisäloisten hoitoon tarkoitetuilla valmisteilla, vaikkakaan ne eivät ole varsinaisesti kotilotorjuntaan tarkoitettuja. Itsehoitoaineiden käyttö vaatii aina huolellista perehtymistä käyttöohjeisiin sekä harkintaa, sillä vaikutukset kohdistuvat akvaarion koko eliöstöön - ei vain kotiloihin. Tämän vuoksi menetelmää ei tule käyttää akvaarioissa, joissa pidetään rapuja, makean veden simpukoita, sukarapuja, koristekotiloita tai muita selkärangattomia, sillä kalojen itsehoitoaineet voivat olla niille hengenvaarallisia.

 

Kotiloiden ennaltaehkäisy – vitrokasvit ja kasvien käsittely

 

Petokotilon kuva

Paras tapa hallita kotiloita on estää niiden pääsy akvaarioon alun perin. Tässä vitrokasvit ovat ylivoimainen vaihtoehto. Vitroviljellyt akvaariokasvit kasvatetaan steriileissä olosuhteissa, eikä niissä ole kotiloita, munia tai muita ei-toivottuja eliöitä.

Akvaariolinnan valikoimassa olevat vitrokasvit tarjoavat helpon ja turvallisen tavan perustaa tai täydentää akvaariota ilman riskiä kotiloiden leviämisestä. Jos käytössä on perinteisesti kasvatettuja kasveja, ne kannattaa aina huuhdella huolellisesti ja tarkistaa ennen akvaarioon laittamista.

 

 

 

Kotilot hallintaan – ennaltaehkäisy ja luonnolliset keinot

Kotilo-ongelmat on usein helpointa ehkäistä jo ennakolta. Vitrokasvit ovat kotilovapaita, kotiloansalla ylimääräiset yksilöt saa pois hallitusti, ja osa kaloista (sekä petokotilo) auttaa pitämään kotilokantaa kurissa. Katso vinkit ja hoito-ohjeet linkeistä: